Myös kouluttajat oppivat uutta Työhyvinvointikortti-koulutuksissa

Lohjalla Työhyvinvointikorttikoulutuksilla on jo pitkät perinteet. Kirsi Hietanen kertoo toimineensa kouluttajana vuodesta 2014 ja Jari Åström vuodesta 2016 alkaen. Yhteisiä Työhyvinvointikortin koulutuspäiviä heille on kertynyt jo yli 30 ja silti molemmat kertovat oppivansa jokaisella kerralla jotain uutta toisiltaan ja osallistujilta.
”Työhyvinvointikorttikoulutukset ovat tärkeitä paitsi osallistujille, myös meille työsuojeluvaltuutettuina. Koulutuksen aikana voimme käyttää aikaa keskusteluun aiheista, joista meidän on tärkeää olla tietoisia”, sanoo Hietanen.
Hietasella ja Åströmillä on työsuojeluvaltuutetun roolissaan vastuualueet erilaisilla toimialoilla ja eri toimipaikoissa. He kertovat, että toimintatavat voivat poiketa toisistaan, vaikka työnantaja onkin kaikilla sama.
”Yhdessä toteutetut Työhyvinvointikortti- ja Työturvallisuuskortti-koulutukset antavat myös meille mahdollisuuden tunnistaa muilla toimialoilla hyviksi havaittuja keinoja kehittää työturvallisuutta ja työhyvinvointia”, Hietanen ja Åström kertovat toisiaan täydentäen.
Osallistujien kanssa käytyjen keskustelujen ja ideoinnin myötä hyviä toimintamalleja on voitu siirtää yli toimialarajojen.
Esihenkilöt mukaan koulutukseen
Koulutuspäivät räätälöidään aina osallistuvan ryhmän tarpeiden mukaisesti. Esihenkilöt voivat jo koulutusta tilatessaan kertoa tiimiensä toiveista ja nämä otetaan huomioon päivää suunnitellessa. Åström ja Hietanen muistuttavat, että koulutuksen yksi tärkeä elementti on myös se, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi. He pohtivat, että ehkä tämä on yksi syy, miksi koulutuksista on saatu hyvää palautetta, ja alkuun hieman ennakkoluuloisetkin ovat innostuneet osallistumaan aktiivisesti.
”Omalla työpaikalla, tiimin ja esihenkilön kanssa yhdessä toteutettujen koulutusten hyvä puoli on se, että tarvittavia kehittämistoimia on voitu laittaa alulle heti”, toteavat Hietanen ja Åström.
Sekä Hietanen että Åström pitävät tärkeänä sitä, että koulutuspäivään osallistuu henkilöstön lisäksi aina myös esihenkilö. Heidän kokemuksensa mukaan tämä mahdollistaa työhyvinvointiin liittyvistä asioista keskustelun sekä henkilöstön, että esihenkilön näkökulmasta ja auttaa konkreettisesti tunnistamaan yhteisiä kehittämistarpeita.
Joskus hankalaksi koettuja asioita on voitu sopia jopa heti tai tehdä yhdessä kehittämissuunnitelma. ”Tällöin koulutuspäivän voidaan todeta olleen aidosti hyödyllinen ja vievän asioita eteenpäin”, iloitsee Jari Åström.
Teksti: Satu Rantamaa