Jauhopöly hallintaan leipomossa

Jauhon proteiineilla on allergiaa aiheuttavia ominaisuuksia. Vehnäjauhon on havaittu sisältävän ainakin 40 allergeenia, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia työntekijöille. Lisäksi jauhopöly voi sisältää useita ei-viljaperäisiä ainesosia, kuten jauhoparanteita, kemiallisia lisäaineita, aromiaineita ja mausteita. Useat näistä ainesosista voivat myös olla herkistäviä ja allergisoivia.

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettiin vuosina 2016 – 2020 yhteensä 176 jauhojen tai viljojen aiheuttamaa ammattitautia (leipomoteollisuus, kahvilat sisältäen myös kauppojen myymäläleipomot). Ammattitauteja on todettu myös opiskelijoilla.

Tautien jakauma oli seuraava:

• 50 astmaa (aiheuttajina vehnä-, ruis-, ja tattarijauhot sekä varastopunkit)
• 93 ammattinuhaa (aiheuttajina vehnä-, ohra-, ruis-, riisi- ja tattarijauhot sekä alfa-amylaasi)
• 29 ihotautia (proteiinikosketusihottumaa tai kosketusurtikariaa, aiheuttajina vehnä-, ohra- ja ruisjauhot).

Tattarijauhoaltistumiseen liittyviä anafylaktisia reaktiota ja vehnäjauhoon liittyviä allergisia silmän sidekalvon tulehduksia on rekisteröity muutamia tapauksia.

Yksi yleisimmistä jauhon lisäaineista on teollisesti valmistettu alfa-amylaasi, jonka on havaittu aiheuttavan hengitystieallergioita leipomotyöntekijöillä.

Psyllium on kasvikuitu, jota käytetään gluteenittomien jauhojen leivonnassa parantamaan sitkoa ja leipoutuvuutta. Psylliumin aiheuttamia ammattitautiepäilyjä on tutkittu vuonna 2023 neljä kappaletta ja vuosina 2018 – 2022 tutkittiin neljä ammattiastmaa ja kolme ammattinuhaa.

Pölytyötä tekevillä riski astman puhkeamiselle moninkertaistuu. Usein oireet ilmaantuvat vasta pitkäaikaisen altistumisen seurauksena.

Astma on krooninen sairaus, joka osalla potilaista haittaa tavallista arkielämää monin tavoin lääkehoidosta huolimatta. Lääkitys on myös kallista. Siksi astmariskin vähentämiseksi on tärkeätä tehdä työympäristöstä mahdollisimman vähäaltisteinen eli pölytön sekä suosia pölyaltistusta vähentäviä työtapoja.

Terveydellisten ja inhimillisten seurausten lisäksi itse yritykselle koituu kuluja muun muassa sairauspoissaolojen ja ammattitautien aiheuttamista suorista kuluista sekä tuotannon järjestelystä ja uudelleenresursoinnista. Lisäksi voi tulla tuotannon menetyksistä aiheutuneita kuluja kuten hävikkiä ja ylimääräistä siivousta.

Työpaikoilla jauhopölyn terveydellisen vaaran arvioinnissa vertailuarvona käytetään HTP-arvoa eli haitalliseksi tunnettua pitoisuutta. HTP-arvot ovat sosiaali- ja terveysministeriön arvioita työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle.

”Jauhopölyn HTP-arvo on 2 mg/m³ koko työpäivän keskiarvona (8 h), mutta sairastua voi jo alemmillakin pitoisuuksilla.”

Herkistymisen riski alkaa kasvaa selkeästi jo n 1 mg/m³ pitoisuuksista alkaen, mutta altistumistasolla 0,5-1 mg/m³ herkistymistapaukset ovat harvinaisia. Herkistyneillä työntekijöillä riski sairastua jo näissäkin pitoisuuksissa on tosin korkeampi. Yli 3 mg/m³ pitoisuudessa puolestaan astman riski lisääntyy selvästi. 

Mikäli jauhopölyn lisäksi altistutaan esimerkiksi entsyymeille, tulee niille altistuminen huomioida. Entsyymien raja-arvot löytyvät myös HTP-julkaisusta.

Minimoi pölyräjähdysten mahdollisuus ja laadi tarvittaessa räjähdyssuojausasiakirjat.

Jauhopölyn määrään leipomossa vaikuttavat huomattavasti työvaihe ja työtavat sekä työpaikan torjuntaratkaisut. Pölyn syntyyn vaikuttaa lisäksi työvaiheessa käytetyn jauhon määrä sekä laatu.  

Hetkellisiä pölyhuippuja syntyy erityisesti seuraavissa työvaiheissa: 

• jauhojen ja säkkien käsittely  
• taikinan teko 
• ylöslyönti, leivontapöydät 
• käsinjauhotus, jauhottimet  
• siivous. 

Työntekijän jauhopölyaltistuminen

Kuvasta näet, kuinka jauhopölyn pitoisuus työntekijän hengitysvyöhykkeellä vaihtelee suuresti eri aikoina. Työntekijä altistuu eri työvaiheissa useille erittäin suurille pitoisuuksille (korkeat piikit, jopa yli 200 mg/m³). Toisaalta hetkittäin pölyä on vähemmän (0–10 mg/m³). Pölyn vähentämiseksi huomio tulee kiinnittää juuri työvaiheisiin, joissa esiintyy korkeita altistumispiikkejä.

• Altistuville työntekijöille tehdään terveystarkastuksia työn alussa, määräajoin ja työn päättyessä.  

• Määräaikaistarkastukset tehdään yleensä 1–3 vuoden välein, tiheämmin alussa tai jos on esimerkiksi pitkäaikaissairauksia.  

• Jos työympäristön haittojen vähentämisessä ja pölynhallinnassa onnistutaan hyvin, voidaan terveystarkastuksien suorittamista terveillä ja oireettomilla työntekijöillä harventaa. 

• Seuranta voidaan tehdä myös kyselylomakkeilla. 

• Terveystarkastuksessa tulee olla käytettävissä tiedot työpaikan olosuhteista eli työpaikkaselvityksen tuloksista sekä työntekijän aiemmista sairauksista ja niiden hoidosta, samoin kuin mahdollisista ajankohtaisista oireista. Työterveyslääkäri tutkii työntekijän ja arvioi esimerkiksi puhalluskokeiden tai allergiatestien tarpeen. 

• Työterveyshuolto arvioi työhygieenisten mittausten tarpeen ja ohjeistaa toteutuksessa. 

• Työterveyshuolto opastaa oikeiden suojavälineiden, kuten hengityssuojaimien, valinnassa ja käytössä. 

Erityishuomiot:

• Kasvokkain tehtävät terveystarkastukset ovat suositeltavia erityisesti silloin, kun on kielihaasteita tai oireita, kuten hengitystie- tai iho-oireita.

• Savuttomuus, painonhallinta ja liikunta vähentävät astmariskiä. Työterveyshuolto ja työnantaja voivat tukea terveellisiä elämäntapoja. 

• Työsuojeluvaltuutettu on mukana, kun työterveyshuollon palveluja suunnitellaan, kehitetään ja seurataan.

Työympäristön laatua parantavien ja esimerkiksi pölyaltistumista vähentävien suosituksien toteuttaminen on työnantajan vastuulla. Myös muut työympäristön haitat, kuten kuumuus tai melu, on huomioitava kokonaisriskin arvioinnissa. 

Työssä ilmeneviin silmä- tai hengitystieoireisiin, vetiseen nuhaan sekä ihottumaan on suhtauduttava vakavasti, sillä oireet voivat olla merkki työntekijän herkistymisestä jauhopölylle. 

Ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluu työterveyshuollolle. Se sisältää tilanteen kartoituksen, tukitoimet ja tarvittaessa lausuntojen laatimisen työkyvyn uhattuna ollessa. 

Vaikka työnantajan sopimuksessa ei olisi vapaaehtoista sairaanhoitoa, ammattitautiepäilyjen selvitys ja jatkotutkimuksiin ohjaus kuuluvat työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin. Päätöksen ammattitaudista tekee työnantajan työtapaturmavakuutuksen tarjoaja. Vakuutus kattaa esimerkiksi hoidon, lääkityksen tai ammatillisen kuntoutuksen, jos ammatinvaihto altisteettomaan työhön katsotaan tarpeelliseksi.

Seuraavilla toimenpiteillä varmistat pölynpoistolaitteiston tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävyyden.

Laitteiston mitoitus:

• Valitse pölynpoistolaitteisto, jonka kapasiteetti on mieluummin liian suuri kuin alimitoitettu. Jälkikäteen tehtävä laajentaminen on usein vaikeaa ja kallista.
• Hankittava suodatinkapasiteetti määrittää pölynpoistoon käytettävän ilmamäärän ja siten myös järjestelmään asennettavien keräyspisteiden määrän.
• Putkiston virtausnopeuden tulee olla 17-22 m/s. Riittämätön nopeus kerää jauhoa putkistoon, aiheuttaen turvallisuus- ja hygieniariskejä sekä mahdollisen tukkeutumisen varsinkin runkokanavassa.
• Pölynpoistojärjestelmä poistaa ilmaa. Huolehdi, että ilmanvaihdossa huomioidaan riittävä tuloilma tai puhdistetun ilman palautus samaan tilaan.

Putkistojen ja suodattimien suunnittelu:

• Suodatinlaitteiston sijoittaminen kiinteistöön voi olla haastavaa. Varmista, että tämä otetaan huomioon järjestelmäsuunnittelun alkuvaiheessa.
• Valitse suodatinmateriaali käyttökohteen vaatimusten mukaan. Esimerkiksi antistaattisuus, kosteuden- ja öljynhylkivyys sekä materiaalin irtoamiskyky vaikuttavat toimintaan.
• Päätä, suoritettaanko suodattimen puhdistus manuaalisesti vai automaattisesti, ja varmista järjestelmän käytettävyys myös korkeassa ilmankosteudessa.
• Varmista laitteiston EX-hyväksynnät ja räjähdysturvallisuus jo hankintavaiheessa.

Kohdepoistojen sijoittelu:

• Aseta kohdepoistot pölyn luonnollisen virtauksen mukaisesti ja mahdollisimman lähelle pölynmuodostumispistettä (alle 30 cm), jotta poistotehokkuus on optimaalinen.
• Esimerkiksi leveällä kuljettimella tarvitaan useampia kohdepoistopisteitä. Tehokas poistoalue on noin kolme kertaa imuputken halkaisija.

Käytön ja kunnossapidon varmistaminen:

• Valitse järjestelmä, joka on helppokäyttöinen ja suunniteltu tehokkaaseen pölynkeräykseen lähellä syntypistettä.
• Huolehdi, että pölynpoistojärjestelmän toimivuutta seurataan säännöllisesti esimerkiksi mittareilla ja savutesteillä.
• Suunnittele huollot ja vastuunjako:
  • Poistoilmakanavat tulee puhdistaa kerran vuodessa.
  • Suodattimet tulee vaihtaa säännöllisesti huoltosuunnitelman mukaisesti.

Jos jauhopölyn vaaroja ei voida teknisin ratkaisuin poistaa tai vähentää riittävälle tasolle, on työnantajan hankittava ja annettava työntekijän käyttöön henkilönsuojaimet. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita.

Hengityksensuojain lyhyisiin altistuksiin

Hengityksensuojaimet ovat käyttökelpoinen vaihtoehto lyhytaikaisissa työvaiheissa, joissa jauhopölyn pitoisuudet ovat korkeita.

• Jauhopölylle suositellaan joko FFP2 tai FFP3 suojainta riskiarvioinnin mukaan. FFP3 suojainta tarvitaan myös, jos voidaan altistua homeitiöille.
• Kertakäyttöisiä ja puolinaamarillisia suojaimia suositellaan käytettäväksi korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Yhtämittaisesti pitempää käyttöä vaativissa töissä on oltava puhallinsuojain.
• Myös työntekijän omia tuntemuksia tulee kuulla ja valita sopivat suojaimet tauotuksineen.
• Hyödynnä työterveyshuollon asiantuntemusta.
• Työntekijät tulee perehdyttää hyvin hengityssuojainten käyttöön ja myös valvoa suojainten ohjeiden mukaista käyttöä.
• Hengityssuojaimen tiiveys tulee varmistaa (esimerkiksi parta estää suojaimen tiivistymisen kasvoille).

Vinkkejä jauhopölyn vähentämiseen: Hengityssuojainten käyttö

Usean vuoden jauhopölyaltistumisen seurauksena työntekijä alkoi oireilla työpäivien aikana: silmiä kirveli ja nuhaa tuntui olevan jatkuvasti. Oireet kuitenkin hävisivät viikonloppujen aikana. Työntekijä otti yhteyttä työterveyshuoltoon, joka lähetti työntekijän ammattitautitutkimuksiin. Työntekijällä todettiin ammattinuha ja astma. Sairastunut työntekijä joutui luopumaan mieleisestään leipomotyöstä. Hän joutui käyttämään pysyvästi lääkkeitä. Lisäksi hän joutui kouluttautumaan uuteen ammattiin ja etsimään uuden työpaikan.

Hengityksensuojaimet käyttöön suunnitelmallisesti

Jauhopölypitoisuus todettiin leipomossa liian korkeaksi. Ratkaisuksi leipomon johto ehdotti hengityksensuojaimia.

Työntekijät eivät olleet innostuneita suojainten käytöstä, vaan pitivät niitä hankalina ja sanoivat niiden vaikeuttavan hengittämistä kuumissa olosuhteissa. Suojainten ei koettu edes suojaavan, vaan puolinaamarin sisään pääsi jauhopölyä. Esitys suojainten käytöstä aiheutti eripuraa ja työilmapiirin heikentymistä. Suojainten käyttö jäi satunnaiseksi.

Koska suojainten käytön tarve oli jatkuvaa, oli mietittävä teknisiä pölynpoistoratkaisuja suojainten käytön sijaan. Taikinapatojen koteloinnilla ja kohdepoistojen lisäämisellä saatiin jauhopölypitoisuutta alennettua niin paljon, että vain tietyissä työvaiheissa jouduttiin turvautumaan suojaimiin. Tämän ratkaisun työntekijätkin hyväksyivät edellyttäen, että jauhopölyongelmaan edelleen paneudutaan laajemmin koko tuotantoprosessia yhteisesti kehittämällä.

Samalla päätettiin, että suojainten käyttö suunnitellaan järjestelmällisesti. Suojaintarpeen kartoituksessa todettiin, että raskin valmistuksessa tarvitsee käyttää lyhytaikaisesti hengityksensuojaimia. Leivän ylöslyönnissä suojainten käytön tarve oli jatkuvaa, kunnes kohdepoistot saadaan asennetuksi.

Suojainasiantuntijan käynnillä tutustuttiin työhön sopiviin suojaimiin ja ne valittiin henkilökohtaisesti tiiviystestauksen jälkeen. Samalla myyjän kanssa sovittiin suojainten huollon järjestelyistä ja varaosien toimittamisesta. Suojaimille ja niiden varaosille etsittiin sopivat säilytyspaikat. Suojainasiantuntija kutsuttiin työntekijöille järjestettävään koulutustilaisuuteen kertomaan suojainten oikeasta käytöstä ja huoltamisesta.

Säkit pölisivät ulkonakin

Tyhjät säkit vietiin leipomon ulkotiloihin litistymättöminä häkeissä, joten litistämisestä syntyvä jauhopölypilvi ei levinnyt sisätiloihin. Ulkona työntekijä kuitenkin litisti säkit ja joutui jauhopölypilveen. Tämä aiheutti merkittävän altistumisen. Leipomossa sovittiin, että tässä lyhyessä työvaiheessa käytetään hengityksensuojainta. Kiinnittämällä huomiota yksittäisiin jauhopölyn pitoisuushuippuihin työntekijän koko päivän altistumista saadaan matalammaksi.

Leipomoon oli tilattu jauhosiilon täyttö. Siilon pohjalle oli jäänyt jauhoa ja tilattu jauhosatsi ei mahtunut siiloon, jolloin siilo pääsi täyttymään yli. Ylivalunut jauho levisi pölynä ympäri leipomoa. Jauhopölyä laskeutui kaikkien koneiden, uunien, työtasojen, lamppujen ym. päälle. Ennen töiden jatkamista leipomo oli siivottava perusteellisesti. 

Leipomoiden koneet ovat yleensä hyvin kestäviä ja myös vanhoja koneita on saatavilla. Kun erääseen leipomoon tarvittiin lisää kapasiteettia, johtaja päätti hankkia yhden taikinakoneen lisää. Tarjolla olevissa vanhoissa koneissa ei ollut kansia eikä niihin ollut mahdollisuutta liittää kohdepoistoa. 

Hankinnassa päädyttiin lopulta uuteen koneeseen, jossa oli valmiina tiivis kansi ja liitäntä kohdepoistoa varten. Vanhaan koneeseen olisi pitänyt suunnitella, valmistaa ja asentaa kansi kohdepoistoineen eikä lopputulos olisi ollut siltikään hyvä. 

Ylöslyönnin koneissa ollut vika esti automaattisen öljynsyötön linjalle. Leipuri ehkäisi taikinan tarttumisen suihkuttamalla suihkepullolla öljyä linjalle lähes jatkuvasti. Toimenpide häiritsi pahasti leipurin varsinaista työtä. Poikkeuksellista tilannetta oli jatkunut jo viikkoja. Leipuri koki tilanteesta kiirettä ja stressiä, joka heijastui koko työn tekemiseen.

Leipomossa pidettiin tuotannon ja kunnossapidon yhteispalaveri, jossa työntekijät toivat esille, mitä ylimääräinen öljyn suihkuttaminen merkitsee heidän työssään ja millaisia riskejä ylimääräinen työ hosumisineen aiheuttaa. Keskustelu nosti kyseisen koneen kunnostustyöt priorisoinnissa etusijalle ja asia saatiin hoidettua.

Koko leipomossa käytettiin ”tehokasta” siivousmenetelmää: lattiat ja tasot puhdistettiin paineilmalla. Karkeammat jauhot lattialta ja pinnoilta siirtyivät paineilmalla kasoiksi pois kerättäväksi, mutta hienojakoinen pöly jäi leijumaan ilmaan pitkäksi aikaa ja siten työntekijöiden hengitettäväksi.

Leipomossa tehtiin yhteinen päätös siitä, että paineilmaa ei enää käytetä. Pääosa letkuista kerättiin pois ja ne letkut, jotka jäivät käyttöön, lyhennettiin vain kyseiseen käyttöön sopiviksi. Paineilman käyttö korvattiin imureilla. Koska imureiden vakiosuulakkeet eivät soveltuneet kaikkien koneiden siivoukseen, leipomo teetti sopivat suulakkeet.

Leipomossa myynnin joustavuus tilausten toimittamisessa johti siihen, että taikinaosastolla jouduttiin valmistamaan lukuisia pieniä taikinaeriä useaan otteeseen päivän aikana. Pienten erien valmistaminen pitkin työvuoroa aiheutti useita pölyisiä työvaiheita, mikä lisäsi työntekijöiden, erityisesti taikinantekijän, kokonaisaltistumista jauhopölylle.

Leipomossa päädyttiin valmistamaan kerralla suurempia tuote-eriä, yli ennakkotilausten määrän. Leipomossa arvioitiin, että kysynnästä oli kehittynyt vuosien saatossa hyvä näppituntuma ja tarvittaessa ylimääräiset tuotteet pystyttäisiin jakelemaan jälleenmyyjille. Paremmalla ennakoinnilla työn sujuvuus sekä myynnissä että tuotannossa parantui. Myös pölyävien työvaiheiden määrä väheni.

Digijulkaisu perustuu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen vuonna 2012 julkaisemaan Pölyt pois yhteistyöllä – Vähennä jauhopölyä leipomossa -oppaaseen, jonka sisällöstä vastasivat Arto Säämänen, Riikka Ruotsala, Päivi Piispanen ja Tomi Kanerva.

Digijulkaisun työryhmä:

Tomi Kanerva, Työterveyslaitos

Arto Säämänen, VTT

Kai Laaksonen, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL

Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry

Katri Valonen, Fazer Oy

Harri Kurila, Vaasan Oy

Antti Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto

Päivi Sarmala, Työturvallisuuskeskus

Susanna Hälikkä, Työturvallisuuskeskus