Päihteet ja riippuvuudet
Päihdetyö työpaikalla on osa työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Päihdetyöhön kuuluu ennalta ehkäisevä toiminta, päihdeasioiden käsittely ja hoitoonohjaus ongelmatapauksissa. Päihteiden käytön ehkäisyyn liittyvistä toimintatavoista tulee työpaikalla sopia yhteistyössä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työpaikan tukena päihdetyön toteutuksessa.
Sivun sisällysluettelo
Työpaikan päihdeohjelmaa ja hoitoonohjauskäytäntöjä sekä muita päihteiden käyttöön liittyviä asioita tulee käsitellä työpaikalla yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Päihdeasioiden käsittelyssä on syytä käyttää tukena työterveyshuollon asiantuntemusta. Päihteiden käyttöön liittyvät riskit tulee ottaa huomioon työpaikan työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin yhteydessä.
Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa asiaan, aineeseen tai toimintaan, josta saa mielihyvää. Karkeasti riippuvuudet voidaan jakaa aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin. Toiminnalliset riippuvuudet eroavat aineriippuvuuksista siten, että psykoaktiivisen aineen sijaan riippuvuus kehittyy tietyn toiminnan tuottamaan mielihyvään. Toiminnallinen riippuvuus voidaan määritellä toistuvaksi toiminnaksi, joka aiheuttaa tekijälleen huomattavaa toimintakykyä heikentävää haittaa tai kärsimystä, ja jota tästä huolimatta pidetään yllä. Oleellisia ovat erityisesti käyttäytymismallin haitallisuus ja pitkittyneisyys.
Riippuvuuksien ehkäisy ja ongelmiin puuttuminen työpaikalla ovat osa työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Toimintatavoista tulee työpaikalla sopia yhteistyössä. Turvallinen työilmapiiri edistää avointa keskustelua ja ongelmien käsittelyä. Keskustelulla voidaan lisätä tietoa ja kiinnostusta riippuvuuksien vaikutuksista yksilöön ja työyhteisöön.
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työpaikan tukena etenkin päihdeongelmien osalta.
Riippuvuus on vaikeaa selättää yksin. Työpaikka on avainasemassa ehkäisyn, puuttumisen ja tuen kannalta. Työkuormituksen hallinta, terveellisten elämäntapojen edistäminen, työn ja yksityiselämän tasapainoa vaaliva työkulttuuri, mielenterveyden tuki, toimiva työterveysyhteistyö ja työsuojelutoiminta sekä esihenkilöiden kouluttaminen ongelmatilanteiden hallintaan ovat esimerkkejä ennakoivista toimista. Työkyvyn ja tehtävissä suoriutumisen häiriö tulee ottaa puheeksi heti, kun hälytysmerkit käyvät ilmeiseksi. Työyhteisössä tulee noudattaa työpaikalla sovittuja varhaisen työkyvyn tuen periaatteita.
Päihdeohjelman rakentaminen
Päihde- ja peliongelmat koskettavat koko työyhteisöä. Turvallinen työilmapiiri edistää keskustelua ja ongelmien käsittelyä. Keskustelu lisää tietoa ja kiinnostusta päihteiden ja pelaamisen vaikutuksista yksilöön ja työyhteisöön.
Työpaikan päihdeohjelman rakentaminen -materiaali (pdf) auttaa keskustelemaan päihde- ja peliongelmista ja niiden haitoista ennakoivasti työyhteisössä. Keskustelut auttavat koostamaan päihdeohjelman ja sitouttaa koko työyhteisön päihteettömään työpaikkaan.
Materiaali sisältää tietoa, keskustelukysymyksiä ja lisätietoa aiheesta. Se on suunnattu koko työyhteisölle.
Materiaalin on tuottanut Työturvallisuuskeskuksen työelämän päihdeasiantuntijat –työryhmä, jossa on edustajat työmarkkinakeskusjärjestöistä, A-klinikkasäätiöstä, Ehkäisevä
päihdetyö EHYT ry:stä ja Valtion työmarkkinalaitoksesta.
Ennalta ehkäisevä päihdetyö
Päihdeongelmia ennaltaehkäisevässä toiminnassa työpaikalla on keskeistä tiedottaa ja kouluttaa päihteiden käytön haitoista, ongelmien tunnistamisesta, käyttöön puuttumisesta sekä hoitoonohjausmahdollisuuksista. Etenkin esimiesten ja henkilöstön edustajien perehdyttäminen työpaikan päihdeasioita koskeviin toimintatapoihin on tärkeää.
Työyhteisössä asiallinen ja rakentava ongelmiin puuttuminen estää useimmiten päihdeongelmien pahenemisen. Työpaikalla ei tule sallia päihteiden käytön piilohyväksyntää ja vähättelyä.
Työpaikalla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö – päihdeyhdyshenkilö.
Työterveyshuollon rooli ennaltaehkäisevässä päihdetyössä
Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu neuvonta ja ohjaus työantajalle ja työntekijöille myös päihteiden väärinkäytön ehkäisystä, päihdeongelmaisten tunnistamisesta sekä hoitoonohjauksesta ja hoidosta.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan tarpeelliset toimenpiteet työpaikan päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi. Jos työpaikalla ei ole erillistä päideohjelmaa, ehkäisevän päihdetyön menettelytavat sisällytetään työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Päihteiden käyttöön puuttuminen
Työpaikalla tulee olla selkeät ja tasapuoliset menettelytavat päihteiden käyttöön puuttumiseen. Päävastuu työpaikan päihdekysymyksissä on työnantajan edustajille – johdolla ja esimiehillä. Esimiehen on aina varmistettava, ettei päihteiden käytöllä vaaranneta työ-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta.
Päihteiden luvaton käyttö työpaikalla ja työssäolo päihtyneenä ovat työvelvotteiden vakavia rikkomuksia. Päihteiden käyttö voi täyttää rikoksen tunnusmerkit myös liikenneturvallisuuden osalta. Huumausaineiden käyttö on aina rikos.
Päihdeasioiden käsittelyssä tavoitteena on varhainen puheeksiottaminen ennen kuin ongelmasta aiheuttaa työtehtävien laiminlyöntiä. Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.
Työterveyshuollon tehtävät päihdeongelmien tunnistamisessa
Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida päihteiden ongelmallinen käyttö potilaskontaktien yhteydessä ja puuttua tarvittaessa asiaan. Esimiehen pyynnöstä työterveyshuollon tehtävänä on tehdä työkykyarvio, arvioida hoidon tarve, osallistua hoidon toteutukseen ja hoidon seurantaan.
Henkilöstön edustajien rooli ongelmatilanteissa
Yksittäistä ongelmatapausta käsiteltäessä työnantajalla on henkilön suostumuksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle esim. työsuojeluvaltuutetulle. Henkilön itsensä pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa. Yksittäisten henkilöiden päihteiden käyttöön ja hoitoon liittyvissä asioissa sekä henkilöstön että työnantajan edustajia sitoo vaitiolovelvollisuus.
Hoitoonohjaus
Päihdeongelmaisen hoidon tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen, työssä käynnin vakiintuminen sekä henkilökohtaisten asioiden kuntoon saattaminen.
Päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamista ja hakeutumista varten työpaikalla tai sen työterveyshuollolla tulee olla tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdyshenkilö, hän voi huolehtia hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.
Työpaikan päihdeohjelma sisältää yleensä mahdollisuuden päihdeongelmaiselle hoitoonohjaukseen.
Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistävät hoidon onnistumista. Jos päihdeongelmainen ei hakeudu hoitoon oma-aloitteisesti, työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin hoitoon ohjaamiseksi. Hoitoonohjaustilanteeseen voidaan littää varoituksen antaminen esimerkiksi työtehtävien laiminlyönnistä.
Päihdeomgelmien hoitoon käytetty aika ei lähtökohtaisesti ole työaikaa. Toimiala- ja työpaikkakohtaisesti on voitu sopia tällaisen ajan palkallisuudesta.
Hoidon kustannusten jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken on suositeltavaa kirjata päihdeohjelmaan.
Henkilön päihdeongelmaan, hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.