Hotellin ja ravintolan työturvallisuus

Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan ammatteja ja urapolkuja

Ala tarjoaa monenlaisia työtehtäviä ja kehittymismahdollisuuksia henkilölle, joka pitää ihmisläheisestä työstä ja on aloite- ja organisointikykyinen. Kielitaitoa tarvitaan enenevässä määrin. Alalla on työn luonteen vuoksi paljon osa-aikaista ja sesonkityötä. Työajat ovat vaihtelevia.

Työturvallisuuden erityispiirteitä

Työtapaturmat

Työtapaturmien kehityksessä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta majoitus- ja ravitsemisaloilla 10 vuoden aikana. Taajuus on kuitenkin melko korkea, ravitsemisalalla selkeästi korkeampi kuin majoitusalalla. Naisille sattuu huomattavasti enemmän työtapaturmia kuin miehille, tosin kyseessä on varsin naisvaltainen ala. Nuoret ovat alttiimpia tapaturmille kuin ikääntyneet työntekijät.

Valtaosa työtapaturmista on lieviä (0-3pv poissaolo). Tyypillisimmät työtapaturmat aiheutuvat terävien esineiden käytöstä, kaatumisista ja äkillisistä nostoista. Ammattiryhmien osalta huolestuttavin tilanne on ravintola- ja suurtaloustyöntekijöillä, avustavilla keittiö- ja ruokatyöntekijöillä sekä tarjoilutyöntekijöillä.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työtapaturma- ja ammattitautirekisterissä käytettyjä luokituksia käytetään tilastotiedon keräämisessä. Kyseisiä luokituksia käytetään myös TVK:n kotisivuillaan julkaisemissa tilastojulkaisuissa ja -sovelluksissa. Alla on poimittu tilastoista majoitus ja ravitsemisalan työpaikkatapaturmien osalta kolme merkittävintä muuttujaa kunkin luokituksen osalta vuodelta 2023.

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät

Fysikaalisilla tekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi työpaikalla esiintyvää melua, lämpöoloja, valaistusta ja sähköä. Nämä tekijät voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa työtekijöiden terveydelle ja olla osaltaan syynä tapaturmiin. Majoitus- ja ravintola-alan tyypillisiä fysikaalisia tekijöitä ovat työskentely kuumassa tai kylmässä ympäristössä sekä erityisesti korkea lämpötila yhdistettynä vetoisuuteen.

Kemiallisia tekijöitä työssä ovat työssä käytettävät kemikaalit kuten esimerkiksi kemialliset raaka-aineet, työpaikalla käytettävät pesuaineet, öljyt ja voiteluaineet sekä jäteöljyt. Lisäksi kemiallisia tekijöitä ovat kemialliset altisteet, joita ovat muun muassa työn tekemisessä syntyvät savut ja huurut sekä pesu- ja puhdistusaineet. Vaaralliset kemialliset tekijät työssä aiheuttavat vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle.

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Majoitus- ja ravitsemisalan tyypillisiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat:

• pitkät työvuorot ja epätyypilliset työajat sekä se, että työtä tehdään paljon silloin, kun muut ihmiset eivät ole töissä
• vaikeus pitää työ ja yksityiselämä tasapainossa erityisesti työaikojen ennakoimattomuuden, muutoksien ja työpäivien keston vuoksi
• suuri työmäärä, kiire, vaikeus saada sijaisia
• vuorotyön aiheuttama sosiaalisen tuen puute, yhteydenpito työtovereiden ja esihenkilön kanssa haasteellista
• häirintää, epäasiallista kohtelua ja väkivallan uhkaa voi esiintyä asiakastilanteissa.

Haastavan asiakkaan kohtaaminen ja väkivallan uhka

Asiakkaiden käytös voi olla toisinaan epäasiallista tai häiritsevää ja tahallisesti tai tahattomasti loukkaavaa. Epäasiallinen käyttäytyminen voi ilmetä esimerkiksi tilanteena, jossa työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia kommentoidaan ikävällä tavalla. Huumorin varjolla esitetyt loukkaavat ja esimerkiksi seksuaalissävytteiset kommentit ovat myös epäasiallisia.

Asiakkaiden häiritsevää käytöstä ei pidä hyväksyä työpaikalla. Hyvää ja arvostavaa käytöstä on lupa odottaa puolin ja toisin. Häirintätilanteisiin on suositeltavaa laatia työpaikalla toimintaohjeet ja perehdyttää ne työntekijöille. Toimintaohjeiden läpikäynnin tulee olla osa normaalia työhön perehdytystä. Ohjeiden perehdytystä ja käsittelyä on tarpeen toistaa riittävän usein, etteivät sovitut ja harjoitellut toimintamallit pääse unohtumaan.

Hyväksi havaittu toimintatapa on esimerkiksi asiakkaan varoittaminen siitä, että huono käytös voi johtaa palvelun lopettamiseen. Tämä on hyvä tehdä kohteliaasti mutta riittävän jämäkästi. Asioista keskusteleminen työyhteisön kesken kokemuksin ja esimerkein auttaa työntekijöitä hahmottamaan yleisesti hyväksyttyä rajaa.

Majoitus ja ravintola-alan työtehtävissä on riski joutua väkivallan kohteeksi. Väkivallan uhkaa lisäävät esimerkiksi yksintyöskentely, rahan käsittely, illalla tai yöllä työskentely, päihtyneen asiakkaan kohtaaminen ja työskentely tiloissa, joihin kuka tahansa pääsee.

Päihteitä käyttäneet asiakkaat voivat käyttäytyä aggressiivisesti, aiheuttaa väkivallan uhkaa ja vaaratilanteita. Aggressiivinen käytös ei rajoitu vain päihteiden käyttäjiin, vaan yhä useammin myös muut asiakkaat saattavat huutaa, kutsua nimillä tai uhkailla fyysisesti asiakaspalvelijoita niin hotelleissa kuin ravintoloissa.

Nuoret työntekijät

Hotelli- ja ravintola-alalla työskentelee paljon nuoria. Työnantajan on huolehdittava siitä, että nuori työntekijä saa opetusta ja ohjausta työhönsä niin, että hän ei aiheuta vaaraa
itselleen tai muille. Erityispanostus turvallisiin työtapoihin on paikallaan, sillä tutkimuksen mukaan alle kaksi vuotta palveluksessa olleet työntekijät joutuvat 1,2–1,3 kertaa todennäköisemmin onnettomuuteen kuin työtekijät keskimäärin; 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä onnettomuusriski on 1,4-kertainen keskiarvoon verrattuna.

Alle 18-vuotiaita työntekijöitä koskee erityslainsäädäntö. Lakia nuorista työntekijöistä (finlex.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sovelletaan sellaiseen työhön, jota alle 18-vuotias tekee työsuhteessa. Jos työsuhteen on suunniteltu kestävän yli kolme kuukautta, on nuorelle työntekijälle tehtävä terveystarkastus työnantajan kustannuksella. Terveystarkastuksen tarkoituksena on selvittää nuoren henkilön soveltuvuus aiottuun työhön. Tarkastusta ei kuitenkaan vaadita, mikäli työ on majoitus- ja ravitsemisliikkeen annosteluja, myyntityötä tai avustavaa työtä, kuten kattausta.

Työsuojelun yhteistoiminta ja työterveysyhteistyö

Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työsuojelun yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin.

Yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista ja niiden käsittelystä työnantajan ja työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta sekä sopimuksessa työsuojelun yhteistoiminnasta (pam.fi)(siirryt toiseen palveluun).

Työterveyshuolto ja työkyvyn hallinta

Työterveyshuollon keskeinen tehtävä on yhteistoiminnassa työpaikan kanssa edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, turvallista työn tekemistä, työyhteisön toimintaa sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.

Työturvallisuuskeskuksen palveluryhmä kehittää matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan työturvallisuutta

Ota yhteyttä!

Päivi Rauramo

Johtava asiantuntija

paivi.rauramo@ttk.fi

040 547 0908

Katso profiili