Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Monimuotoisen työyhteisön lähtökohta on työntekijöiden yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Monimuotoisuuden hyödyntäminen edellyttää erilaisuuden ymmärtämistä, hyväksymistä ja arvostusta. Työyhteisön jokaisen jäsenen vastuulla on huolehtia siitä, että työpaikalle syntyy erilaisuutta salliva ja hyödyntävä kulttuuri. Monimuotoisuus on voimavara, joka edistää toimintatapojen ja palveluiden kehittymistä.
Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Tasa-arvolla työssä tarkoitetaan sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää tasa-arvoa.
Työyhteisön monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat myös työntekijöiden koulutus, kokemus, taidot, työnteon tapa, ajattelutapa, perhetilanne ja arvot.
Syrjintä on kiellettyä. Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa, perustuslaissa tai työsopimuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella. Työsyrjintään voi syyllistyä vain työnantaja tai työnantajan edustaja.
Syrjintäkieltojen rikkomisesta voi saada hyvitystä, mutta se edellyttää hyvityskanteen nostamista käräjäoikeudessa. Syrjintätapausten käsittelyssä noudatetaan niin sanottua todistustaakkaa. Syrjintää epäilevän tulee osoittaa, että syrjinnän kieltoa on todennäköisesti rikottu. Jos syrjintäolettama syntyy, toisen osapuolen on osoitettava, että menettely on johtunut hyväksyttävästä muusta seikasta. Jos epäilee rikosta, voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä
- edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti
- ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää.
Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, tasa-arvolaissa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) edellytetään tasa-arvosuunnitelman laatimista. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä tulee huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön edustajilla on oltava riittävät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tulee laatia vähintään joka toinen vuosi ja sen päivittämisestä on tiedotettava henkilöstölle.
Tasa-arvosuunnitelman pohjaksi tulee selvittää työpaikan tasa-arvotilanne. Selvityksen tekemisessä voidaan hyödyntää muun muassa henkilöstötilastoja, palautejärjestelmiä, kyselyitä sekä haastatteluja ja keskusteluja kahden kesken ja ryhmissä.
Kaikkien työnantajien tulee edistää työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja ehkäistä työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää. Tavoitteena on, että työpaikalla on aidosti syrjimättömät menettelytavat työhön ottamisessa, uralla etenemisessä, työtehtävien jakamisessa, palkasta ja etuisuuksista päättämisessä, koulutukseen pääsemisessä ja työyhteisön kehittämisessä.
Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työpaikalla on oltava suunnitelma tarvittavista toimista yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sen laadinnassa voidaan hyödyntää muun muassa henkilöstötilastoja, palautejärjestelmiä, kyselyitä sekä haastatteluja ja keskusteluja kahden kesken ja ryhmissä.
Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa (luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun) kanssa. Työntekijöiden edustajalla on pyynnöstä oikeus saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla.
Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, opetussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvioinnin kohteita ovat esimerkiksi:
- rekrytointi, työsuhteet
- koulutus, kehittäminen ja uralla eteneminen
- johtamiskäytännöt
- vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet
- työn ja perheen yhteensovittamismahdollisuudet
- palkkaus ja palkitseminen
- henkilöstöedut
- työolosuhteet
- häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintyminen
- työhyvinvointi.
Yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä valvovat työsuojeluviranomainen (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)ja yhdenvertaisuusvaltuutettu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta(siirryt toiseen palveluun).
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.
Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvoja henkilöille, jotka epäilevät joutuneensa syrjinnän kohteeksi sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syystä. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja myös sukupuolten tasa-arvon edistämisestä sekä tasa-arvolain sisällöstä ja soveltamisesta käytännössä.
Jos tasa-arvovaltuutettu huomaa, että tasa-arvolain velvoitteita ei noudateta tai että säännöksiä rikotaan, hänen on pyrittävä estämään se ohjeistamalla. Tasa-arvovaltuutettuun voi olla yhteydessä myös silloin, kun syrjintä johtuu useammasta perusteesta.
Jos kyseessä on työturvallisuuslaissa kielletty häirintä tai työsopimuslain vastainen menettely, voi ohjeita pyytää työsuojeluviranomaiselta.