Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

  • Työturvallisuuskeskus kokoaa yhteen turvallisen työelämän suuntaa näyttävän verkoston. Meitä yhdistää halu kehittää yhteistyötä ja turvallisuutta työpaikoilla.
  • Tehtävämme on ennakoida työelämän muutoksia ja auttaa työpaikkoja onnistumaan arjen työturvallisuustyössä ja työsuojelun yhteistoiminnassa.

  • Paras työturvallisuus luodaan työpaikoilla, Työturvallisuuskeskuksen verkoston ja muiden yhteiskunnan toimijoiden avulla.
  • Työpaikkoja uudistetaan turvallisesti, rohkeasti ja kestävästi. Jokainen parantaa toimintaa ja turvallisuuskulttuuria arkisilla teoillaan.
  • Turvallisessa työssä yksilöt ja yhteisöt voivat hyvin ja ovat tuottavampia.

Työturvallisuus on osa yhteisön kokonaisturvallisuutta. Työturvallisuudella tarkoitamme fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia sekä organisatorisia työoloja, joilla luodaan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointi ja tuottavuus.

Yhdessä tekemisellä tarkoitamme sekä työsuojeluyhteistoimintaa että kaikkea työturvallisuutta parantavaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikkojen sisällä.

Arvomme

  • Kestävän kehityksen periaatteet ja arvomme ohjaavat toimintaamme.
  • Toimimme puolueettomasti ja luottamuksellisesti.
  • Toimintamme perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin ja parhaisiin käytäntöihin.

  • Uudistamme toimintaamme ja työelämää rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.
  • Hyödynnämme luovasti tietoa sekä työyhteisön, verkoston ja asiakkaiden osaamista.
  • Parannamme vaikuttavuutta tunnetuilla ja luotettavilla palveluilla.

  • Autamme asiakasta niin, että hän saa työpaikan tilanteen ja tarpeen mukaista tukea.
  • Palvelemme asiakaslähtöisesti, hyvinvointia ja tuottavuutta edistäen.
  • Kohtaamme asiakkaan siten, että asiakas jatkaa kanssamme ja suosittelee meitä.

  • Opimme toisiltamme ja kehitämme osaamista tulevaisuuden tarpeet ennakoiden.
  • Vahvistamme yhteistyötä verkostossa roolimme ja asiantuntemuksemme puitteissa.
  • Tuomme osaamisemme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Työelämä muuttuu

Tarkastelemme työelämän muutosta siitä näkökulmasta, kuinka työsuojelu ja -turvallisuus muuttuvat työpaikoilla. Strategiamme tähtää työpaikkojen auttamiseen tässä. Muutoskuvauksia voi hyödyntää esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelman laadinnassa sekä tavoitteiden määrittämisessä.

Muutoskuvaukset laadittiin yhteisöllisellä prosessilla yhdessä toimialaverkoston, sidosryhmien, asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Työskentely perustui muun muassa kirjallisuuskatsaukseen ja erilaisiin työpajoihin sekä kuvaukset vahvistuivat luotettavasti työelämän muutosta kuvaaviksi kyselyn avulla. Muutoskuvaukset osoittautuivat luotettaviksi sekä työpaikoilla yleisesti että eri toimialoilla.

Työelämän muutos työsuojelun ja -turvallisuuden näkökulmasta tiivistyy alla oleviin teemoihin. Työelämän muutoskuvausten taustalla on kuvattu muutoksia PESTLE-mallilla, jonka tuotoksiin voit tutustua tarkemmin strategiadokumentistamme.

  • Suomalaisen työelämän sopimusjärjestelmä ja tavat työllistyä ovat murroksessa, jossa paikallinen sopiminen ja työehtosopimustoiminta kehittyvät ja monipuolistuvat sekä työpaikan ja -yhteisön käsitteet laajenevat ja monimuotoistuvat. Suuri osa työpaikoista ja -suhteista säilyy ennallaan, joten murros aiheuttaa toimintamallien kirjon kasvun, jossa usean työnantajan mallin, osa-aikaisten työsuhteiden, yrittäjyyden sekä alustatalouden osuus kasvaa ja monimuotoistaa työelämää. Yhteisten työpaikkojen määrä ja merkitys korostuvat.
  • Yhteiskunnallisella tasolla muutoksia voidaan olettaa lainsäädännön osalta sen suhteen, kuinka vastuu monipaikkaisen työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä vastuu useammalle työnantajalle työskentelevän henkilön turvallisuudesta ja terveydestä jakaantuu.
  • Yhteiskunnan tukiverkostojen osalta keskusteluun noussee mm. työttömyysturvaan, henkilökohtaisten työvälineiden ja -olosuhteiden verotukseen sekä työkyvyttömyyteen liittyvät seikat.
  • Kehityskulku haastaa johtamisen ja esihenkilötyön sekä työsuojeluyhteistoimintaorganisaation uudella tavalla: työsuojeluyhteistoiminnan, työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edellytetään olevan organisaatioissa strategisia teemoja, osa vastuullisuutta sekä läsnä esihenkilöiden osaamiskartalla. Johdon ja työyhteisön sitoutuminen/sitouttaminen, luottamus sekä yhteisöllisyyden merkitys kasvaa tulevaisuudessa, jolloin työsuojeluyhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden on nivouduttava kiinteästi toisiinsa.
  • Henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta uudet menettelyt, työyhteisöosaaminen ja vuorovaikutustaidot, analyysiosaaminen, teknisten taitojen kehittäminen sekä toimiva perehdytys korostuvat, mutta myös yksilön vastuun voidaan odottaa kasvavan.
  • Nuorten työntekijöiden asenteet ja valmiudet työelämään edellyttävät erityistä huomiota työnantajalta.
  • Yhteiskunnassa on havaittavissa vaihtoehtoisien totuuksien ja käsitysten leviäminen, jolloin työsuojeluyhteistoiminnassa korostuvat selkeä ja moderni viestintä ja vuorovaikutukset sekä luotettava tieto.

  • Työn tekeminen säilyy monilla aloilla vielä ennallaan, ja työtä tehdään edelleen nykyisillä menetelmillä. Kuitenkin teknologia ja digitalisaatio koskettavat eri tavoin kaikkia toimialoja ja työpaikkoja, jolloin työsuorituksessa on mukana yhä useammin koneita/laitteita, tekoälyä, automaatiota ja ohjelmistoja.
  • Uudet toimintatavat, liiketoiminta-alueet ja teknologia tekevät työstä turvallisempaa, mutta luovat osaltaan uusia vaara- ja kuormitustekijöitä työpaikoille. Teknologian kehittyminen johtaa myös yksintyöskentelyn lisääntymiseen, mikä muuttaa työn vaarallisuutta.
  • Yhteiskunnan polarisoituminen (mm. syrjäytyminen) lisää vaaratekijöitä esimerkiksi maalittamisen ja työväkivallan muodossa.
  • Ilmastokriisi aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, kuten voimakkaita myrskyjä, lämpötilan ääri-ilmiöitä ja keskilämpötilojen muutoksia.
  • Biologisten vaaratekijöiden oletetaan muuttuvan, ja mm. uusia pandemioita ja epidemioita ennakoidaan ilmenevän kiihtyvällä frekvenssillä.
  • Vaaratekijöiden kirjo siis kasvaa ja monipuolistuu perinteisten vaaratekijöiden säilyessä ja uusien muodostuessa. Tämä haastaa työpaikkojen ja yksilöiden osaamisen ja kyvykkyyden vaaratekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Tämä yhdistettynä havaintoon työurien nopeasta muutostahdista tekee sen, että työntekijän tulee hahmottaa vaaratekijät useammassa ympäristössä ja omaksua ne lyhyessä ajassa ja työnantajan luoda menettelyt, jotka mahdollistavat sen.

  • Työn kuormittavuuden arvioidaan kasvavan mm. monipaikkaisen työn ergonomian haasteiden, informaatiotulvan, haastavammaksi muuttuvan työn, kiihtyvän muutos- ja oppimistahdin, teknologian kehittymisen, eettisen kuormituksen kasvun sekä muuttuvien työyhteisöjen vuorovaikutushaasteiden johdosta. Tarve jatkuvalle kuormituksen arvioinnille ja hallinnalle kasvaa. Toisaalta työelämän muutokset tuovat myös vastaavalla tavalla esille uusia voimavaratekijöitä ja niitä tukevia ratkaisuja.
  • Työn monipaikkaisuus ja sen aste eri aloilla ja työpaikoilla vaikuttaa laajalti sekä voimavara- että kuormitustekijöihin ja yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyden tarve korostuu ja saa uusia muotoja. Lisäksi läsnä on eristäytymisen riski monipaikkaisessa työssä. Myös esihenkilöiden taidot luoda yhteisöllisyyttä ja luottamusta korostuvat.
  • Yksilöiden on tunnistettu lisäävän vapaa-ajan aktiivisuuttaan, mikä voi osaltaan lisätä henkistä ja fyysistä kokonaiskuormittumista. Kiire työpäivän aikana säilyy tai kasvaa, jolloin palautumiseen ja työn muotoiluun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
  • Yksilöllisyyden ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen korostuu. Työntekijät odottavat työltä jatkossa enemmän mm. itseohjautuvuuden, vapauden ja joustavuuden (näkyy esim. työajoissa ja tavoitteissa), haasteiden ja arvostuksen muodossa. Nämä vaateet heijastuvat myös johtamiseen.
  • Työelämän kokonaisvaltaisen monimuotoistumisen (osaaminen, oppiminen monikulttuurisuus, monipaikkaisuus, ikäjakauma, osatyökykyisyys…) aiheuttamat työelämän polarisoitumiset tuovat oman haasteensa kommunikaatiolle, työyhteisöllisyydelle ja yhteisen kulttuurin muodostumiselle. Työkyky-asioiden kokonaisvaltainen hallinta ja demografiset muuttujat näyttelevät entistä suurempaa roolia.
  • Kehityssuunnat toteutuvat eri tavoin eri toimialoilla sekä suorittavan työn ja tietotyön välillä, jolloin muutokset lisäävät polarisaatiota ja ääripäitä.

Muuttuvan työelämän strategiaohjelmat

Muuttuvan työelämän strategiaohjelmilla luodaan syvällisempää ymmärrystä yllä esiteltyjen muutoskuvausten toteutumisesta sekä työkaluja työpaikoille näitä varten.

Strategiaohjelmat vuosille 2023-2027 ovat

Strategiaohjelmien www-sivut julkaistaan syksyllä 2022.

Työelämän muutokseen liittyvät tapahtumat

Osallistumalla Työturvallisuuskeskuksen tilaisuuksiin pääset tuomaan tietoa muutoksista työpaikkojen käyttöön ja saat tietoa muutoksista. Tällaisia tilaisuuksia vuonna 2023 ovat esimerkiksi tulevaisuustyöpajat, muuttuvan työelämän strategiaohjelmien avoimet tilaisuudet, sparraustunnit, kansainvälinen työturvallisuuspäivä, tapaturmapäivä sekä uudet kohtaamispaikkakeskustelut.   

Ota yhteyttä!