Työelämän kehittäminen
Työpaikkojen toimintaympäristö ja asiakasvaatimukset muuttuvat ja aiheuttavat jatkuvaa muutostarvetta. Työpaikalla käytävät johdon ja henkilöstön väliset keskustelut ovat yhteisen muutostietoisuuden avainsana. Kehitettävissä asioissa ei kannata suunnata huomiota vain ongelmiin, vaan myös työn voimavaroja on osattava hyödyntää. Voimavaroilla vahvistetaan myönteisiä kokemuksia työpaikan kehittämisestä.
Palaverit
Palaverit ovat tärkeä työpaikan kehittämisfoorumi. Palaverissa käydään osanottajien kanssa läpi asiat, jotka ovat edellisen palaverin jälkeen nousseet keskusteluun työpaikalla sekä vaativat yhteistä käsittelyä. Samoin asialistalla on systemaattisesti esillä asiat, jotka on valittu pitkäjänteisemmin koko työyhteisön kehittämisen kohteiksi.
Esimiehen tehtävänä on koota faktaa toiminnan kehittymisestä. Tarvitaan mittareita, joista nähdään kehittyminen.
Aina asiat eivät palavereissa ratkea, jolloin asian jatkokehittäminen annetaan toimeksi työparille tai pienryhmälle. Pienryhmä jatkaa toimeksiannon mukaista kehittämistä työn ohessa. Lähiesimies tukee ja hankkii ratkaisun tueksi tarvittavaa asiantuntemusta. Seuraavassa palaverissa palataan toimeksiantoon ja sen tuloksiin, käydään palautekeskustelu ratkaisuista tai kehittämisen vaiheista.
Kehittämisprosessi
Ylin johto käynnistää työpaikan kehittämisprosessin. Idea kehittämiseen voi syntyä esimerkiksi toimintaympäristön muutoksesta tai asiakas-, esimies- tai työntekijäkokemuksesta. Tärkeää on, että ylin johto sitoutuu, asettaa tavoitteita, seuraa ja resursoi kehittämisen.
Lähtötilanteen selvittämiseksi työpaikalla kannattaa koota eri lähteistä saatavat tunnusluvut ja kokemukset yhteen. Mikä meillä toimii, mikä ei toimi? Miten haluamme asian olevan? Miten asia silloin on, kun se on hyvin? Mistä sen huomaamme ja mihin voimme vaikuttaa? Nämä ovat hyviä kysymyksiä nykytilan analysoimiseen.
Kehittämisprojekti on hyvä tapa organisoida kehittämistyötä. Vastuuhenkilöiden ja ohjausryhmän nimeäminen, päätöksentekosuhteet, aikataulutus, resursointi ja budjetointi ovat tärkeitä. Projektiryhmä on tärkeässä roolissa käytännön toteutusten ideoinnissa, henkilöstön osallistamisessa ja viestinnässä.
Toteutusvaiheessa sekä suunnitelman täsmentäminen että kehittämistyön arviointitiedon kokoaminen ovat keskiössä. Kehittäminen muuttaa ihmisten arkea. Tärkeää on, että he ovat itse vaikuttamassa muutokseen ja saavat esimiestensä vahvan tuen toteutuksen läpivientiin.
Vain tuloksia aikaansaava kehittäminen on mielekästä. Uudistusten vakiinnuttaminen
edellyttää myös työpaikan rakenteiden, organisaation tai johtamisjärjestelmän muutoksia. Arviointivaiheessa on hyvä arvioida paitsi tuloksia, myös sitä, mitä kehittämistyössä opittiin mm. yhteistyöstä, projektin organisoinnista, viestinnästä ja eri vaiheista.
Prosessikonsultointi
Prosessikonsultointi on toimiva kehittämisen menetelmä silloin, kun työpaikalla koetaan useita muutostarpeita, eikä välitöntä korjaavaa toimenpidettä ole tiedossa. Prosessikonsultointi on systemaattisesti vaihe vaiheelta etenevä kehittämisprosessi, jossa muutostarpeet selvitetään, organisoidaan kehittämistoiminta ja otetaan käyttöön työpaikalla kehittämisen tuloksina uusia toimintatapoja.
Prosessikonsultti auttaa asiakasta löytämään olennaiset kehittämistarpeet ja mahdollisuudet ja tarjoaa apua kehittämisprosessin vaiheistuksessa ja organisoinnissa. Prosessikonsultti ohjaa asian- ja ongelmankäsittelyprosessia eri menetelmiä käyttäen. Samalla asiakas oppii itse ohjaamaan omaa toimintaansa ja oppii tunnistamaan ongelmia (ei oireita) ja ratkoo niitä rakentavasti.
Uusien yhdessä kehitettyjen toimintatapojen käyttöönotto luo jatkuvan kehittämisen kulttuuria. Parannetaan jatkuvasti työn sujuvuutta, työturvallisuutta ja -hyvinvointia sekä työkykyisyyttä.
Prosessikonsultoinnin periaatteita:
- Johto ja muu henkilöstö ovat aktiivisesti mukana ongelmanmäärittelyä tehtäessä, jotta saadaan esille myös pinnan alla olevat työpaikan muutostarpeet.
- Kehittäminen on sekä ongelmien ratkaisemista että uusien parempien toimintatapojen ja työmenetelmien ideoimista.
- Oleellista on henkilöstön luottamus siten, että ihmiset uskaltavat tuoda esille mitä
työpaikalla todella tapahtuu eikä siloteltua pintakuvaa. - Johdon ja henkilöstö kehittävät yhdessä uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä.
Aiheeseen liittyvää materiaalia
Paremman työn opas
Kemianteollisuuden yrityksissä toteutettujen kehittämishankkeiden kokemuksista koottu opas, joka esittelee käytännönläheisesti esimerkkien ja harjoitustehtävien avulla hyviksi havaittuja keinoja parantaa henkilöstön aktiivista työtyytyväisyyttä ja sisäistä motivaatiota.