Hoitoonohjaus
Hoitoonohjaus on menettely, jossa päihdeongelmainen työntekijä ohjataan päihdehoitoon. Hoitoonohjauksen tarkoitus on tukea henkilön työkykyä. Hoitoonohjauksesta sovitaan päihdeohjelmassa. Jos esihenkilö toteaa työntekijällä päihdeongelman, hän käy luottamuksellisen ja tavoitteellisen keskustelun henkilön kanssa ja dokumentoi sen. Keskustelussa käydään läpi, minkälaisia muutoksia on huomattu työn tekemisessä. Henkilö ohjataan työterveyshuoltoon, jossa arvioidaan hoidon tarve sekä riippuvuuden merkitys työkykyyn, sovitaan jatkotoimenpiteistä työterveyshuollossa ja tehdään hoitoonohjaussopimus.
Hoitoonohjaussopimuksen sisältö
- Kirjataan hoitoonohjaussopimuksen kesto
- Tehdään kirjallinen sopimus yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
- Kirjataan hoitoonohjauksen käytännöt.
- Sovitaan seurannasta esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa.
- Kirjataan työntekijän suostumus/kieltäytyminen hoitoonohjaussopimukseen
- Jos EI, mitä silloin tapahtuu?
- Jos KYLLÄ , miten työnantaja silloin tukee?
- Mitä tapahtuu, jos työntekijä rikkoo sopimuksen?
- Onko toimintamalli sama kaikilla päihteillä?
- Päihdeongelmaan ja sen hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia.
Toipuminen ja työhön paluu
Päihderiippuvuudestakuntoutuminen on uudenlaisen elämäntavan opettelua, joten se on pitkä prosessi. Totuttujen tapojen ja sekä päihteiden käyttöön liittyvän tietynlaisen automaattiajattelun muuttaminen on hidasta. Toipuva henkilö tarvitsee tällöin paljon tukea läheisiltä, ammattilaisilta sekä vertaisilta.
Työpaikan hoitoonohjausprosessi on nykyisin pituudeltaan kaksi vuotta, toki vanhemmissa päihdeohjelmissa sopimus on vuoden mittainen. Sopimukseen kuuluu muutaman kuukauden välein pidettävät hoitoneuvottelut työterveyden sekä työpaikan edustajien kanssa.
Hoitoneuvotteluissa seurataan edistymistä muun muassa
- ovatko suunnitellut toimet toteutuneet, esimerkiksi miten sovitut tapaamiset ovat onnistuneet, miten kiinnittyminen sovittuun jatkohoitoon on onnistunut, miten työt ovat edenneet
- laboratoriokokeiden tulokset, joista tärkeitä mittareita ovat alkoholitaustaisilla P-Beth sekä huumetaustaisille kattava huumetestaus.
Usein hoitoneuvotteluihin osallistuu myös kuntoutuspaikan edustaja. Kun asiakas on ollut pidemmällä intensiivisellä kuntoutusjaksolla, neuvottelu pidetään jakson lopussa ja tehdään yhteinen, tarkennettu jatkohoitosuunnitelma. Usein näissä tilanteissa pohditaan myös vertaistuen hyödyntämistä. Juuri vertaiset osaavat parhaiten asettua hoitoon ohjatun tilanteeseen, koska he ovat omassa elämässään käyneet samantapaisia asioita läpi ja saaneet oman elämänsä järjestykseen ja siten luovat toivoa tulevaisuuteen.
Hoitoonohjaus koetaan usein kielteisenä prosessina. Mitäpä, jos mielikuva käännetäänkin myönteiseksi? Hoitoonohjauksen avulla pyritään pitämään pätevä ja hyvä työntekijä tuottavana ja työkykyisenä henkilönä ja siksi työnantaja haluaa pitää kiinni osaavasta ammatti-ihmisestä. Useat päihdeasiakkaat ovat todenneet, että hoitoonohjaus on ollut parasta, mitä hänelle on tapahtunut. Se on ollut uuden elämäntavan alku. Keskeistä ihmisen tukemisessa onkin luottamuksen luominen siihen, että työnantaja on työntekijän puolella ja toivoo työntekijän hyvinvointia sen sijaan, että haluaisi rangaista työntekijää päihdeongelmasta.