Digiloikkaa yhdellä jalalla

Työturvallisuusasiantuntijan työssä tarvitsee it-taitoja, mutta ne taidot pelkistyvät tuttujen työkalujen käyttämiseen. Keväällä mukaan tuli kokonaisia järjestelmiä kuten Teams, Zoom, Forms ja Priima sekä näiden päälle vielä paljon muuta uutta. Ajatukseni opettamisesta ja oppimisesta joutui myös kovan haasteen alle, voinko opettaa työkalun välityksellä? Voinko opettaa kohtaamatta ihmistä fyysisesti ja voinko olla vuorovaikutuksessa Inarissa olevan ihmisen kanssa silloin, kun olen itse Helsingissä? Miten ihminen ruutuni takana voi oppia ja miten hän suhtautuu tilanteeseen? Jouduin kysymään itseltä uudelleen, mitä on oppiminen ja haastamaan entistä näkemystäni siitä. 

Kysymyksistäni huolimatta kursseilleni alkoi tulla yhä erilaisia ihmisiä ja auditoimillani Työturvallisuuskortti-koulutuksissa oli vielä suuremmalla otannalla oikeastaan kaikenlaisia teollisuuden ja logistiikka-alojen työntekijöitä. Kursseilla oli paljon niitä ihmisiä, joista herkästi sanottiin, ettei heidän it-taitonsa riitä osallistumiseen. Osallistujien ikähaarukka oli 16–74-vuotiaita, joita tapasin kursseilla. 68-vuotias pikimies kysyi erikseen lupaa saisiko ”Eeva” olla apuna teknologian kanssa ainakin alkuun. Pikimies ei kyseenalaistanut sitä, etteikö hän menestyksekkäästi saavuttaisi oppimistavoitteita kurssilta. Ja ne hän totisesti saavutti.

Osallistujilta saamani palaute ja oppimistulokset alkoivat hyvin nopeasti hämmentää minua. Sieltä ja täältä sain kuulla, että virtuaalisissa oppimistilanteissa osallistujat ovat viihtyneet ja saavuttaneet jopa parempia oppimistuloksia kuin ollessaan fyysisesti läsnä luokkahuoneessa. Mikä tähän voisi johtaa? Näen itse yhtenä suurimpana muutoksena oppimisympäristön. Puhumme usein oppimisympäristön merkityksestä oppimistulokselle. Oppimisympäristön tulisi olla turvallinen ja mikä voisikaan olla ihmiselle turvallisempi oppimisympäristö kuin oma koti? Opiskelu omassa kodissa on oppimista siinä kaikkein turvallisimmassa ympäristössä.

Virtuaalinen opetus ja oppiminen hyppäsivät keväällä sellaisen loikan, jota ei saavutettaisi yhdellä jalalla. Tästä huolimatta kuulen väliin, että osa organisaatioista on ottanut digiloikan vasta yhdellä jalalla, varovasti ja varmanpäälle. Organisaatioissa, tai yhteisöissä ei osata antaa oikeutta kaikille henkilöstöryhmille opiskella ja oppia kaikkein turvallisimmassa oppimisympäristössä, kotona. Hämmästyksekseni kuulen, että virtuaalikoulutukseen pitäisi matkustaa työpaikalle, vaikka kotona olisi kaikki tarvittava teknologia. Mitään syytä matkustamiselle ei ole oppimisen tai koulutukseen osallistumisen kannalta. Vanhoja periaatteita ja uskomuksia oppimisesta kannattaa kyseenalaistaa, jotta digiloikka ei jäisi yhden jalan varaan. Uudet virtuaaliset oppimisympäristöt verkossa takaavat hienoja oppimistuloksia yhteiselle työpaikalle.

• Tutustu ja ilmoittaudu: Rakennusalan työsuojelun peruskurssi, verkkokoulutus 30.3.-22.4.2021
• Työturvallisuuskeskuksen koulutuskalenteri

Blogin kirjoittaja Eero Honka on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, vastuualueinaan rakennus- ja sähköalat ja Työturvallisuuskortti. Lue lisää Hongan asiantuntijaesittelysivulta.