Esihenkilöt tarvitsevat perehdyttämistä työturvallisuusvastuisiin
Esihenkilöllä on aina vastuu omista alaisistaan. Jokaisella työntekijällä on toki myös velvollisuus noudattaa työohjeita ja työnantajan määräyksiä. Työt tulee suorittaa aina turvallisesti vaarantamatta itseään tai työkavereita.
ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja poikkeamista. Esihenkilön tehtävä on
reagoida näihin ilmoituksiin ja huolehtia, että asioita aletaan käsittelemään.
Monesti esihenkilöksi noustaessa ei tiedosteta roolin muuttuvan työntekijästä
työnantajan edustajaksi. Esihenkilöiden vastuu tulee mm. työturvallisuuslaista
työnantajan huolehtimisvelvoitteen kautta (8 §).
Esihenkilön on tärkeä tietää vastuunsa ja häneen
kohdistuvat velvoitteet, jotta hän osaa toimia vähintään lain vaatimalla
tavalla sekä kehittää omalla toiminnallaan vastuualueensa työturvallisuutta ja
parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia. Työturvallisuuslain lisäksi
velvoitteita tulee myös seuraavien lakien kautta: Laki työsuojelun valvonnasta
ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, työsopimuslaki, työaikalaki, työtapaturma- ja ammattitautilaki, työterveyshuoltolaki, yhdenvertaisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta jne. Esihenkilön tulee ottaa huomioon monta asiaa, eikä työ ole pelkästään resurssien ohjaamista ja
työjonojen seuraamista.
Kun esihenkilö ja työnjohtaja tuntee vastuunsa, hän osaa puuttua
epäkohtiin oikein ja osaa huolehtia siitä, että hänen alaisillaan on
mahdollisimman turvallinen työympäristö. Tärkeää on ottaa huomioon
kokonaisvaltaisesti ihmisten kuormittuminen ja jaksaminen. Tämä koskeen niin
fyysisiä kuin psyykkisiä kuormitustekijöitä. Esihenkilöiden tulee huolehtia
työntekijöidensä jaksamisesta kokonaisuutena. Vaikeita tilanteita ovat
esimerkiksi työtapaturmat, häirintätapaukset ja muut ristiriitatilanteet.
Esihenkilön on tehtävä ennakoivaa työturvallisuustyötä näiden välttämiseksi,
mutta on myös tiedettävä miten toimia, jos kaikesta huolimatta poikkeamatilanne
pääsee syntymään.
Jos esihenkilö tai työnjohtaja laiminlyö vastuitaan, vaarat
voivat jäädä huomioimatta ja pahimmillaan työntekijälle aiheutuu vakava
työtapaturma. Tästä voi myös seurata juridisia seuraamuksia suoraan
esihenkilölle ja hänen yläpuolellaan oleville tai työnjohtajalle. Usein
huonosti voivassa työyhteisössä esihenkilöllä ei ole oikeanlaista käsitystä tai
tietoa siitä, mitä hänen velvoitteisiinsa kuuluu. Poikkeamiin ja häiriöihin ei
ole reagoitu riittävästi tai niiden merkitystä ei ole ymmärretty oikein. Ei
olla osattu panostaa ennakoivaan työturvallisuustyöhön. Usein olettamuksena on,
että jonkun muun kuuluu viedä näitä asioita eteenpäin tai tehdä toimenpiteitä.
Kyse on yleensä siitä, ettemme oikeasti tiedä mitä meidän kuuluisi tehdä ja
miten se tehtäisiin.
Mitä hyötyä esihenkilölle on siitä, että hän tuntee
vastuunsa ja huolehtii työturvallisuudesta hyvin?
Kun esimies huolehtii työturvallisuusvelvoitteistaan, saa
hän hyviä tuloksia aikaan työhyvinvoinnin lisääntyessä ja tuottavuudenkin
parantuessa. Työntekijät voivat työskennellä turvallisesti ja jaksamista
tuetaan. Konkreettisia vaaroja havaitaan ja niihin tehdään korjaavia
toimenpiteitä. Mitä turvallisempi työympäristö on, sitä paremmin työpaikalla
voidaan ja ristiriitojakin on vähemmän. Toimivan työsuojelun yhteistoiminnan
tärkeitä palasia on toimiva yhteistyö esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.
Työpaikoilla voi olla hyvinkin eri lailla määritelty
tehtäviä ja toimenkuvia. Operatiivisissa toiminnoissa voi olla eroavaisuuksia
esimerkiksi siinä, kuka konkreettisesti tekee vaarojen tunnistamisen ja riskien
arvioinnin. Miten perehdytysprosessi menee ja mikä on esihenkilön rooli? Tai
kuka laatii ajantasaisen työohjeistuksen. Kuitenkin esihenkilö ja työnjohtaja
vastaa siitä, että työntekijän on mahdollisimman turvallinen työskennellä ja
siitä, että työntekijällä on riittävät tiedot ja taidot mitä työtehtävä vaatii.
Myös työn valvontavastuu on tärkeä muistaa, sillä se kuuluu merkittävänä osana
esihenkilön päivittäisiin velvoitteisiin.
Esihenkilö voi tehdä paljon työturvallisuuden kehittämiseksi
ihan päivittäisellä toiminnallaan korostamalla työturvallisuuden ja oikeiden
työtapojen merkitystä, käsittelemällä myös työturvallisuusasioita palavereissa,
puuttumalla epäkohtiin ja kannustamalla työntekijöitä työturvalliseen
työskentelyyn. Välittämisellä voi korvata paljon osaamista ja esimerkkinä oleminen
on myös oleellista esihenkilön toiminnassa. Täytyy tehdä niin kuin opettaa.
Pitää olla myös uskallusta kieltää turvaton toiminta ja vaatia työohjeiden
mukaista toimintaa. Hiljainen hyväksyntä on myös asia, joka ei vastuullisen
esihenkilön toimenkuvaan kuulu. Aina se ei ole helppoa ja
työsuojeluorganisaation ja oman esihenkilön tuki on tällöin tärkeää. Tietoa
pitää myös viedä eteenpäin sellaisista asioista, mitä itse ei pysty muuttamaan
tai valtuudet eivät riitä korjaamaan. Avoimen keskustelukulttuurin luominen ja
työntekijöiden kannustaminen turvallisuushavainnoista ilmoittamiseen on myös
tärkeää matkalla kohti parempaa työturvallisuuskulttuuria.
Työnantajan tulee huolehtia myös esihenkilöiden
perehdyttämisestä tehtäviinsä. Työnantajan tulee avata ne vastuut ja
velvoitteet, jotka esihenkilöä hänen roolissaan koskee. Jos ei ole tietoa mitä
oma rooli sisältää, on vaikeaa osata kysyä apuakaan ajoissa. Neuvonkin aina
selvittämään asioita myös itse aktiivisesti. Pitää myös uskaltaa rohkeasti
kysyä, jos jokin asia epäilyttää tai ei ole varma, miten tulisi toimia.
Tukea ja neuvoa työturvallisuusasioissa saa omalta
työsuojeluorganisaatiolta ja omalta esihenkilöltä. Kouluttautuminen tehtävään
on tärkeää. Näen verkostoitumisen niin työpaikan sisäisesti kuin ulkoisestikin
erittäin hyödylliseksi. Vertaistuki hankalien tilanteiden ratkaisemiseksi on
monesti avain menestykseen.
Ensimmäisenä kannattaa kuitenkin aina tutustua oman
työpaikkansa prosesseihin ja työohjeisiin. Tärkeää on tietää, mitä työsuojelun
toimintaohjelma ja -suunnitelmat pitävät sisällään. Ota selvää myös millaisia
vaaroja riskien arvioinnissa on havaittu ja miten niitä hallitaan, ellei
poistaminen ole ollut mahdollista. Tarkista, että työohjeet ovat ajan tasalla
ja työntekijät on asianmukaisesti opastettu tehtäviinsä. Muita hyödyllisiä
dokumentteja ovat mm. varhaisen tuen malli ja muut työsuojeluun liittyvät
suunnitelmat ja ohjelmat.
Tutustu ja ilmoittaudu verkkokoulutuksiin
Kirjoittaja Jukka-Pekka Jantunen on Työturvallisuuskeskuksen
asiantuntija, vastuualueinaan autoala, autoliikenne, kumiteollisuus ja
autonrengasala, satamaoperointi ja Työturvallisuuskortti.