Työsuojelun yhteistoiminta poikkeusoloissa edelleen puutteellista

Työyksikkökohtaisen vaarojen arvioinnin koettiin onnistuneen selvästi kevättä paremmin. Niiden vastaajien osuus, jotka vastasivat työyksikkökohtaisen vaarojen arvioinnin olevan kunnossa ja arvioivat organisaationsa onnistuneen siinä hyvin, oli kasvanut lähes viidenneksellä keväästä. Myös asianmukaisten suojainten riittävyys koettiin merkittävästi parempana. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki onnistuneen asianmukaisten suojainten riittävyydessä hyvin (49 %) tai melko hyvin (37 %). Lisäksi vastaajista viidennes enemmän kuin keväällä 2020 raportoi onnistuneensa suojautumiseen liittyvässä ohjeistuksessa hyvin.

Säännönmukaisesta työterveysyhteistyöstä koronaepidemiatilanteessa raportoi reilu kymmenesosa enemmän vastaajista kuin aiemmin. Vaikka työterveyshuollolta saadun tuen arvioida riskiryhmään kuuluvien terveysriskejä koettiin parantuneen (+16 %), edelleen reilu kolmannes piti tukea riittämättömänä. Niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat ohjeistuksen työntekijöiden testaamiseen olevan kunnossa oli kasvanut kolmanneksella kevään kyselystä. Edelleen vajaalla kolmanneksella ei ollut ohjeita testaamiseen. Lähes neljännes vastaajista ei osannut arvioida työterveyshuollon tukea asiasta kysyttäessä.

Puutteita altistuneiden jäljittämisessä ja psykososiaalisessa tuessa

Seurantakyselyssä selvitettiin, oliko työpaikoilla ohjeistusta altistustilanteiden varalle. Vastaajista 40 %:n mukaan toimintaohjeet mahdollisen altistumistilanteen osalta oli kunnossa, mutta neljännes vastasi, ettei ohjeistusta ollut ja viidennes vastaajista ei osannut arvioida tätä.

– Psykososiaaliseen tukeen on syytä panostaa erityisesti nyt korona-aikana mutta myös sen jälkeen, vetoaa Anna Kukka.

Kyselyn huolestuttavin tulos on se, että henkilöstön ja esihenkilöiden psykososiaaliseen tuki näyttää jopa hieman heikentyneen kevään tilanteesta. Kolmannes vastaajista arvioi, että esihenkilöitä ei ole ohjeistettu ja tuettu työntekijöiden psykososiaalisen tukemiseen ja vain kolmannes vastaajista arvioi onnistuneensa siinä hyvin. Vain neljännes vastaajista arvioi onnistuneensa työntekijöiden psykososiaalisessa tuessa esimerkiksi keskusteluavun järjestämisessä.

Ohjeistuksiin ollaan aiempaa tyytyväisempiä

Kevään kyselytuloksiin verrattuna vastaajat pitivät nyt aiempaa hyödyllisimpinä viranomaisten ohjeita. Erityisesti tyytyväisyys oli lisääntynyt aluehallintoviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin. Kaikkein hyödyllisimpinä koettiin THL:n ohjeet, joita lähes yhdeksän kymmenestä piti hyvinä tai erittäin hyvinä. Myös kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisia ohjeita hyvinä tai erittäin hyvinä.

Yhteenvetoa

Poikkeusolojen pitkittyessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työsuojelun yhteistoiminnan toteutumiseen ja työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämiseen. 

– Työntekijöiden ja esihenkilöiden psykososiaaliseen tukeen on kiinnitettävä enemmän huomiota, erityisesti kun tiedetään, että koronaepidemian pitkittyessä mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kääntyneet kasvuun, Siitä huolimatta, että henkisen tuen merkitys on nostettu epidemian jatkuessa vahvasti esille, se ei näytä vielä muuttaneen työpaikkojen käytäntöjä, sanoo Anna Kukka.

Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on kunta-alan toimijoiden yhteistyöelin, joka edistää työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä alan työpaikoilla. Ryhmä keskittyy asioihin, jotka koskettavat kunta-alaa ja kirkon alaa laajasti.

Lisätietoja:

Anna Kukka, työelämän kehittämisen asiantuntija
KT Kuntatyönantajat
anna.kukka@kt.fi
puhelin 050 347 9342

Mikko Kuivalainen, viestintäpäällikkö
Työturvallisuuskeskus
mikko.kuivalainen@ttk.fi
puh. 044 502 4080

Lue lisää: Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän koronakyselyn tulosraportti 2020 (pdf)