Unohtuiko sisäilma?

Sarja kuvaa hyvin työhyvinvoinnin ongelmien yhteen kutoutumista ja kumuloitumista. Vaikka kyseessä ei ole koulutusohjelma, siitä voi myös ottaa opiksi varoittavana esimerkkinä: halutaanko omalla työpaikalla alussa pienten murheiden kehittyvän kasvavaan kaaokseen, vai voidaanko varhaisella keskustelulla välttää ongelmien eskaloituminen? 

Sisäilmahäiriötilanne työpaikalla 

Käytän termiä sisäilmahäiriö, koska terminä sisäilmaongelma on mielestäni jo ohittanut ennaltaehkäisyn vaiheen. Ongelmaan etsitään ratkaisua ja korjaavia toimenpiteitä, mutta häiriöön voidaan puuttua ennen kuin ongelma syntyy. 

Sisäilmahäiriö on jokin havainto tai tilanne, joka pitkittyessään tai vaikeutuessaan voi aiheuttaa sisäilmaongelman. Tällaisesta yksinkertainen esimerkki voisi olla vaikkapa putkirikko. Sinänsä vuotava vesi ei yksinään ole sisäilmaongelma, mutta jos vuotoa ei korjata ja olosuhteet muuttuvat otollisiksi mikrobikasvustolle, muodostuu ajan kanssa sisäilmaongelma. Samoin oikein mitoitetulla siivouksella ja työtilojen materiaalivalinnoilla voidaan ennalta ehkäistä pinnoille kertyvää pölyä, joka edelleen voisi aiheuttaa sisäilmaongelman. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksillä ja työpaikan vaarojen tunnistamisella pyritään löytämään mahdollisia ongelmakohtia, joihin vaikuttamalla työpaikasta saadaan entistä turvallisempi ja terveellisempi. 

Työturvallisuuskeskuksen sisäilmaryhmä jatkaa hanketyötään ja seuraavana pureudutaan sisäilmahäiriöiden moninaisuuteen. Mitä asioita tulee tunnistaa, jotta sisäilmaongelmia voidaan ennalta ehkäistä? 

Sisäilmaongelmille on tyypillistä, että niihin liittyy muitakin haasteita. Häiriön varhainen havaitseminen edellyttää, että työpaikalla on avoin ja luottamuksellinen keskustelukulttuuri, jossa jokainen uskaltaa kyseenalaistaa normaalin ja ”kysyä tyhmiä”. Silloin havainnot uskalletaan tuoda esille, vaikka ei tietäisikään, mistä oma havainto kertoo tai liittyykö se johonkin tavanomaiseen tekijään. Sisäilmahäiriöiden taustalla voi olla harmittomalta tuntuvia havaintoja kuten esimerkiksi lohkeileva maali, kupru muovimatossa, pölyisyys, paljon paperia ja muita huokoisia materiaaleja työpisteillä, jatkuvasti liian monta henkilöä samassa työhuoneessa, lämpötilan vaihtelu, puhdistuskemikaalit.  

Kun työpaikalla osaa ja uskaltaa esittää kysymyksen vaikkapa ilmastoinnin erikoisesta toiminnasta, voi tulla ennalta ehkäisseeksi ilmastointikoneen yllättävän rikkoontumisen ja käyttökatkoksen. Tai kun huomaa siivota mappinsa hyllyyn työpäivän päätteeksi, mahdollistaa siivoojan sujuvan työn laadukkaan toteuttamisen. 

Myös tilojen käyttöön liittyvä normaali ikääntyminen saattaa aiheuttaa sisäilmahäiriöitä. Tällaisia voivat olla vaikkapa ilmastointikoneiden ja -kanavien huolto- ja nuohousvälien pidentyminen. Siivousmenetelmien tai -välineiden vanhentuminen saattaa aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta. 

Juurisyyt hämärtyvät 

Sisäilma-asioihin liittyy myös paljon erilaisia henkilökohtaisia tunteita, tulkintoja ja johtopäätöksiä. Niitä jokainen tekee oman taustansa sekä kokemustensa ja tietojensa perusteella. Eri lähtökohdista olevat henkilöt huomaavat ympärillään erilaisia asioita ja on aivan luonnollista tulkita aistimaansa. Omien havaintojen ja tulkintojen perusteella tehdään johtopäätöksiä, joista kerrotaan toisille työyhteisön jäsenille. Näin varsinaiset juurisyyt sisäilmaongelmien taustalla hämärtyvät ja saattavat monimutkaistaa ratkaisun löytymistä. 

On tavanomaista, että sisäilma-asiat koettelevat työyhteisön keskinäistä luottamusta ja rakentavaa vuorovaikutusta. Silloin sisäilma-asia voi synnyttää ristiriitatilanteita, jotka entisestään vaikeuttavat tilanteen selvittämistä. Joskus myös ilmapiiriongelma voi aiheuttaa kokemuksia huonosta sisäilmasta ja johtaa tilanteen selvittelijöitä väärille jäljille. 

Oli sisäilmahäiriön alkulähde sitten millainen tahansa, on tärkeää, että jokainen päättää asennoitua rakentavasti ja luottaa siihen, että toiset yrittävät omalla ammattitaidollaan tehdä parhaansa ongelman ratkaisemiseksi. Luottamus on päätös, jonka jokainen voi tehdä itse, mutta kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi. 

Eritasoiset tiedot ja sisäilmakieli 

Työpaikalla on hyvä käydä avointa vuorovaikutteista keskustelua sisäilmahäiriöiden mahdollisista aiheuttajista jo ennen ongelmien syntymistä. Näin voidaan varmistaa, että kaikilla on samat lähtötiedot asioista ja kaikki puhuvat samaa kieltä. Sisäilma-asioissa puhutaan usein eri alojen ammattilaissanastoa, joista muodostuu oma sisäilmakieli, jota voi olla vaikea ymmärtää. Jos omaa tietotasoa lähdetään kartuttamaan jakamatta uutta tietoa tasaisesti työyhteisön muille jäsenille, voidaan päätyä eriarvoiseen asemaan tiedon ja taidon osalta. Tällainen tilanne on omiaan synnyttämään luottamuspulaa niiden välille jotka selvittävä tilannetta tai elävät sen keskellä. 

Kun mahdollisten vuorovaikutuksellisten tasoerojen yhteyteen lisätään työyhteisön muut ongelmat, voi tuloksena syntyä pattitilanne, josta on vaikea päästä rakentavasti oikeisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Tällaisessa tilanteessa on monta mielipidettä siitä, mitkä toimenpiteet ovat vaikuttavia ja mitkä pitää tehdä ensiksi. Tiedon ja taitojen tarpeista on hyvä keskustella yhteistoiminnallisesti ja sitten hankkia osaamista yhteisen näkemyksen perusteella. 

Korona-aika ja sisäilma 

Korona-aika on aiheuttanut muutoksia työskentelyssä ja työtilojen käytössä. On siirrytty tekemään etätöitä ja työpaikan työtilat voivat olla vajaakäytöllä. Paperin tuottaminen on mahdollisesti vähentynyt, kun tulostimet ovat jääneet työpaikalle, mutta toisaalta kotiin on voinut tulla uudenlaisia paperipinkkoja. Paperi itsessään on pölyävää, mutta pinottuna pöydällä se myös vaikeuttaa siivousta. Näihin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota niin kotona kuin työpaikallakin. 

Korona-aikaa on eletty jo vuosi ja nyt aletaan varovaisesti odottaa, että pääsisimme siihen uuteen normaaliin, jota emme vielä tosiasiallisesti tunne. Nyt on hyvä aika tarkastella työtilojen siivouksen ja huollon tilannetta, jos tilat ovat olleet vajaakäytöllä. Siivouksen vähentyminen on voinut vaikuttaa pölyn kertymiseen tiloihin ja ilmanvaihdon koneiden käytön muutokset voivat aiheuttaa pölykertymiä kanavistoon ja siten pölläyttää uudelleenkäynnistyksen yhteydessä enemmän pölyä liikkeelle. Ainakin seuraavat kysymykset kannattaa kysyä: 

• Millä tavoin koronatilanne on vaikuttanut työtilojen käyttöön? Mikä vaikutus muutoksella on voinut olla tilojen sisäilmaan? 
• Onko tilat siivottu säännöllisesti, vai pitäisikö tehdä suursiivous? 
• Onko ilmastointi/ilmanvaihto ollut normaalisti käytössä, vaikka tilat ovat olleet tyhjillään? Mikä on ilmanvaihdon suodattimien tilanne? Onko kanaviston nuohoukset hoidettu normaalisti? 
• Mitä muuta pitää huomioida ennen kuin palataan tilojen täyteen käyttöön? 

Työpaikan yhteistoimintahenkilöille on avattu Parempi sisäilma -verkkosivusto, jolle täydennetään lisää tietoja ja hyviä käytäntöjä myös tulevaisuudessa. Sivustolla sisäilma-asioita lähestytään työpaikan yhteistoimintahenkilöiden roolin kautta. Tiedätkö itse, mitä sinulta odotetaan? Käy tutustumassa! 

Tutustu myös Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjontaan:

• 23.3.2022 Terveellinen sisäilma ja turvallinen työympäristö
• 20.9.2022 Terveellinen sisäilma ja turvallinen työympäristö

Tallenne: 5.3.2021 Riskit haltuun seurakuntatyössä: Yhteistoiminnassa sisäilma paremmaksi -webinaari

Kirjoittaja Miia Puukka on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, vastuualueinaan teknologiateollisuus, Lean Safety ja sisäilma. Lue lisää Puukasta asiantuntijaesittelysivulta.