Eettinen kuormittuminen sosiaali- ja terveysalalla

Sekä
terveydenhuollon- että sosiaalihuollon ammattihenkilöiden eettisistä
velvollisuuksista on säädetty ammattihenkilölaissa.
Terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan päämäärä on aina terveyden
ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairauden
parantaminen ja kärsimysten lievittäminen. Sosiaalihuollon
ammattihenkilön ammatillisen toiminnan päämääränä on sosiaalisen toimintakyvyn,
yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
ja hyvinvoinnin lisääminen. Ammattihenkilön pitää aina ottaa
huomioon, mitä potilaan ja asiakkaan oikeuksista on säädetty.  

Edellä mainittujen lakien henki on, että potilaan ja asiakkaan
pitää saada hyvää hoitoa, joka vastaa heidän tarpeisiinsa. Tämä on usein
käytännön haaste. Henkilöstömitoitukset ovat potilaiden ja asiakkaiden
tarpeisiin nähden aivan liian alhaiset. Samoilla mitoituksilla on menty
vuodesta toiseen, vaikka hoidot ovat muuttuneet ja hoitojaksot
lyhentyneet. Tämä vaatii hoitajilta ohjauksen lisäämistä kotiutuvien
potilaiden osalta ja tulevien potilaiden kirjaaminen tietojärjestelmiin.
Sosiaalihuollon asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia,
jolloin asiakkaiden hoitoisuus on kasvanut.  Nämä kaikki
vievät hoitajilta yhä enemmän aikaa. 

Kysyttäessä hoitajilta, mikä heitä kuormittaa eniten sosiaali-
ja terveydenhuoltoalalla, on vastauksena kiire. Kiire
on niin arkipäivää sosiaali- ja terveydenhuollossa, että sen
kuvitellaan kuuluvan alaan. Koronapandemian aikana kiire
ja epävarmuus työssä on vain lisääntynyt. Tehy teki kyselyn,
jossa 

77 % vastaajista koki kiireen tunnetta työssään lähes
päivittäin tai useammin.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijät kokevat,
etteivät ehdi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisivat tai niin kuin laissa on
säädetty. Se aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta, jotka seuraavat heitä
vapaa-ajallekin. Työntekijä jää usein miettimään työpäivän jälkeen, onko jotain
jäänyt tekemättä, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset. On selvää, että
pitkässä juoksussa tällainen kuormittuminen saattaa uhata jaksamista ja
työkykyä.  

Aula Research toteutti
syyskuussa Tehyn toimeksiannosta kyselytutkimuksen Tehyn jäsenille, jotka
työskentelevät yliopistollisissa sairaaloissa tai keskussairaaloissa.
Tutkimuksessa nousi esille, että työhyvinvointi on entisestään hieman
laskenut runsaan puolen vuoden aikana, työssä pelätään ja alan vaihtoa
harkitsee lähes 90 %.  

Eettisen kuorman
vähentämiseksi olisi tärkeä huolehtia riittävästä
ja osaavasta henkilöstön määrästä, selkeistä työnkuvista ja
vastuista sekä kehittää
toimivia työkäytäntöjä. Oikeudenmukaista johtamista ja
avointa keskustelukulttuuria unohtamatta. 

Kirjoittajat Kaija Ojanperä ja Heli Kannisto ovat Tehyn työelämäasiantuntijoita.

Eettinen
kuormitus -hanketyöryhmän jäsenet edustavat laajasti työelämää. Mukana ovat:
Jukka-Pekka Tyni (HALI), Merja Hyvärinen (JHL), Taina Tuomi (Keva), Oili
Marttila (KiT), Riikka Kolkkala (KT), Mervi Kattelus (Lääkäriliitto), Janne
Kiiskinen (Mara), Merja Vihersalo (PAM), Tanja Lehtoranta (Pro), Sari Ilonummi
(SuPer) ja Heli Kannisto (Tehy). Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoista
mukana ovat Sara Simberg, Seija Moilanen ja Tuuli Vattulainen.