Työn keventämisen keinoja tuloksellisen suunnittelun avulla esiteltiin webinaarissa 3.6.2021

Webinaarin
järjesti Työturvallisuuskeskus osana Työterveyslaitoksen koordinoimaa
Terveellinen työ -kampanjaa yhdessä Euroopan työterveys- ja
työturvallisuusviraston kanssa. Työn keventämisen keinot ovat esillä kampanjavuosina
2020–2022.

Kampanja laajentaa perinteistä fyysistä näkökulmaa ja
keventää myös henkistä, sosiaalista ja kognitiivista kuormaa. Tutkimusten
mukaan esimerkiksi liiallinen aivokuorma, tyytymättömyys työhön, työn liian
suuret vaatimukset tai vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät tuki- ja
liikuntaelinten sairauksien riskiä.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä työperäisiä
vaivoja ja niistä aiheutuu vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Euroopan
työolotutkimuksen 2019 mukaan kolmella viidestä työntekijästä on tuki- ja
liikuntaelinongelmia.

Webinaarin avasi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa
Pekonen.

”Tuki- ja
liikuntaelinsairauksien kustannuksia voidaan alentaa hyvällä ja varhaisella
ihmislähtöisellä suunnittelulla”, sanoi Pekonen.  Pekonen totesi,
että työstä pitää osata tunnistaa ne tekijät, jotka aiheuttavat työperäisen
kuormituksen työntekijälle. Työpaikalla tarvitaan työterveyden ja ihmistä
koskevan tiedon asiantuntijuutta.

”Työelämä muuttaa muotoaan. Hyvällä suunnittelulla voidaan
ennakoida ja hallita muutosta ja mahdollistaa hyvä työ ja työelämä jokaiselle”,
tiivisti Pekonen.

Toimitusjohtaja
Elina Parviainen HumanProcess Consulting Oy:stä pohti puheenvuorossaan,
miten ergonomisesti hyvä ja tuottava työ syntyy.

Parviainen
vertasi ergonomian suunnittelua talonrakennukseen, joka ei onnistu ilman
suunnittelua. Ergonomian suunnittelussa tulisi huomioida sekä fyysinen,
kognitiivinen että organisatorinen ergonomia. Fyysisen ergonomian
suunnittelussa kiinnitetään huomiota mm. ihmisen työasentoihin ja liikkeisiin.
Kognitiiviseen ergonomiaan kuuluu mielen prosesseja kuten havaitsemista ja
muistia. Organisatorinen ergonomia kiinnittää huomiota töiden suunnitteluun,
organisointiin ja mitoittamiseen.

Parviainen
nosti tiedolla johtamisen esille: tarvitaan faktatietoa kuormitustekijöistä,
jotta työpaikoilla voidaan tehdä tarvittavia ratkaisuja suunnitteluvaiheessa.

”Systemaattinen
toiminta ja faktat työstä ja ergonomiasta mahdollistavat tiedolla johtamisen ja
ergonomisesti hyvän työn”, tiivisti Parviainen.

Ammattiliitto Pron työ- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja
Luukkanen esitteli puheenvuorossaan Työturvallisuuskeskuksen
teollisuusryhmän oppaan Turvallinen ja tuottava työympäristö teollisuudessa.
Julkaisussa kuvataan ergonomiaa turvallisen ja tuottavan tuotantoympäristön
näkökulmasta.

Tanja
Luukkanen korosti ergonomian kaikkien osa-alueiden ottamista huomioon
tuotantoympäristön ergonomian suunnittelussa.

Kun
työ on mahdollisimman terveellistä ja turvallista, työn sujuvuus paranee,
jolloin työn tehokkuus ja laatu paranevat. ”Kun työntekijä voi tehdä työn
ergonomisesti, hän tekee vähemmän virheitä. Laatu ja työteho paranevat”,
kuvaili Luukkanen.

Luukkanen
muistutti, että valmiiseen toimintaympäristöön korjausten tekeminen on vaikeaa
ja kallista. Ergonomian näkökulma tulee ottaa huomioon jo suunnittelun
alkuvaiheessa ja ottaa suunnittelussa kaikkien, myös henkilöstön asiantuntemus
käyttöön.

Vanhempi suunnittelija Matias Halmeenmäki Sitowise Oy:stä esitteli
käsikirjaa ennakoivaan työn ja työympäristön suunnitteluun. Käsikirjan on
tehnyt Sitowise Oy sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta osana
Ihminen työn ja työympäristön suunnittelussa -hanketta. Hanke perustuu
sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan sekä Työympäristön ja
työhyvinvoinnin linjauksiin vuoteen 2030.

Ihminen työn ja työympäristön suunnittelussa -käsikirjassa on
otettu huomioon myös ergonomian kaikki eri osa-alueet eli organisatorinen,
kognitiivinen ja fyysinen ergonomia. Näiden yhtäaikainen tarkastelu
suunnitteluvaiheessa auttaa riskien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa.

Käsikirjan tarkoituksena oli tuottaa matalan kynnyksen työkalu
ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen työn ja työympäristön suunnitteluun.
Käsikirja on tehty toimisto- ja asiantuntijatehtävien suunnitteluun, mutta sitä
voidaan hyödyntää muillakin työpaikoilla.

Puheenvuorossaan Halmeenmäki korosti lopuksi, että lähtökohtana on
työ ja sen asettamat vaatimukset. ”Haluamme, että työympäristö sopeutetaan
työhön ja sen tekijään”, tiivisti Halmeenmäki.

Liikkuva
asiamies, näyttelijä Kristo Salmisesta on tullut Liikkuva aikuinen
-ohjelman sanansaattaja. Salminen kertoi puheenvuorossaan ruuhkavuosien
terveysongelmistaan. Pahimmillaan selkäongelmat ja kivut veivät Salmisen
sairaalaan.

Terveysongelmien
myötä syntyi uusi kipinä liikkumiseen ja oman fyysisen kunnon ylläpitoon. Hyvän
valmentajan avulla Salminen sai onnistumisen kokemuksia liikunnassa ja pääsi
eroon kivuista.

”Nyt
on menossa neljäs tai viides vuosi ilman kipuja”, kuvaili Salminen liikunnalla
saatuja tuloksia.

Tuotepäällikkö
Mika Nyberg Työterveyslaitoksesta kertoi työvälineiden hankinnasta
puheenvuorossaan. ”Työvälineiden hankinta ei usein ole monimutkaista eikä kallistakaan,
mutta sillä saadaan työn sujuvuutta aikaiseksi”, totesi Nyberg.

Nyberg
korosti hankinnassa suunnittelun osuutta. Nyberg kertoi, että koneiden ja
työvälineiden hankinta on prosessi, jonka kuluessa tuleva käyttötilanne
muotoutuu. Jotta lopputulos olisi laadukas ergonomian kannalta, on asiat
selvitettävä oikeaan aikaan ja sopivia menettelytapoja käyttäen. Suunnittelun
tavoitteita asetettaessa ja suunnittelussa tulee olla yhteistyössä yrityksen
eri henkilöstöryhmien kanssa.

”Työvälineitä
hankittaessa käyttäjiltä voidaan pyytää arviointeja: kysytään tuntemuksia ja käsityksiä
esimerkiksi käytön helppoudesta, sujuvuudesta ja rasittavuudesta”, kertoi
Nyberg.

Suunnittelija, design lead Heta Kangasniemi Exove Oy:stä
esitteli digitaalisten palveluiden muotoilua. Hän kertoi, että asiakkaiden
kanssa useimmiten nousee esille toive, että digitaaliset palvelut ovat selkeitä
ja helppokäyttöisiä. Palvelun rakentamisessa tasapaino organisaation
tavoitteiden ja käyttäjän näkökulman välillä on tärkeää.

”Käyttäjiltä saadaan korvaamatonta tietoa työpaikan arjesta.
Samalla kun palvelua rakennetaan, käyttäjät tulevat kuulluksi.”

Selkeä ja helppokäyttäinen digitaalinen palvelu vaatii
suunnitteluprosessilta loppukäyttäjän osallistamisen, ratkaistavan ilmiön
ymmärtämistä, aikaista ja toistuvaa testausta sekä suunnitelmallista
käyttöönottoa.

Kangasniemi korosti saavutettavuutta digitaalisten palveluiden
suunnittelussa. Saavutettavuuden avulla digitaalisten palveluiden käyttö on mahdollista
ja mielekästä kaikille.

Suomen
Nestlen Turun lastenruokatehtaan turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Otto
Kuisma toimii myös tehtaan työsuojelupäällikkönä. Kuisma kertoi käytännön
toimista, joiden avulla tehtaalla on saavutettu tuloksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien
vähentämisessä.

Vuosina
2005–2013 Turun tehtaan tuki- ja
liikuntaelinsairauksista johtuviensairaus poissalojen osuus oli yli puolet kaikista
sairauspoissaoloista. Vuonna 2014 johtoryhmä päätti lähteä selvittämään asiaa
ja vähentämään riskitekijöitä monin eri toimin.

Toimenpiteisiin
kuului mm. yhteisten tavoitteiden asettaminen ja tiiviimpi yhteistyö
työterveyshuollon kanssa. Yhteistoimintaa ja viestintää lisättiin
työntekijöiden ja työnantajan välillä. Osastojen palaverikäytäntöjä parannettiin.
Työhyvinvoinnin vuosikello otettiin käyttöön.

Tehtaalla
aloitettiin osastojen ja työpisteiden työolosuhteiden kartoittaminen.
Tarkastelun kohteina olivat mm. ergonomia, melu, pöly, kemikaalit.

Työntekijöille
järjestettiin kohdennettua tukea. Lisäksi
tehtaalla on tehty selvityksiä, koulutuksia, seurantaa työterveyshuollon
kanssa. Kuormituksen keventämisen keinoja otettiin käyttöön. Tehtaalle
hankittiin työtä keventäviä työvälineitä. Työntekijät ovat olleet mukana hankintojen
suunnittelussa. Fyysisen ergonomian lisäksi kognitiivista ja organisatorista
ergonomiaa on parannettu ja esimerkiksi taukoja on pidennetty. Varhaisen
välittämisen malli otettiin käyttöön.

Tehtaalla seurataan jatkuvasti toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tulokset
ovat olleet hyviä. Tehtaan sisäinen työtyytyväisyyttä mittaava indeksi on kohentunut.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus sairauspoissaoloista on laskenut
merkittävästi.

”Terveenä voi tehdä töitä turvallisemmin”, tiivisti Kuisma.

Yhteenvedon
puheenvuoroista esitti sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tarja
Kantolahti. Kantolahti toivoi puheenvuorossaan, että tulevaisuudessa työn
ja työympäristön suunnittelu ja työn sujuvuus vahvistuvat. ”Odotan, että
tulevaisuudessa ergonomiasta käydään keskustelua sen kaikilla osa-alueilla:
fyysisellä, kognitiivisella ja organisatorisella alueella samanaikaisesti.”

Lisäksi
Kantolahti kehotti työpaikkoja hyödyntämään tietoa, jota on olemassa sekä kokoamaan
tietoa työpaikan tarpeisiin. Näin saadaan aikaan hyvinvointia ja tuottavuutta.

Asiantuntija
Päivi Sarmala kertoi tilaisuuden lopuksi Euroopan työterveys- ja
työturvallisuusviraston Terveellinen työ -kampanjasta ja
Työturvallisuuskeskuksen roolista kampanjassa. Työterveyslaitos toimii vuosien
2020–2022 Terveellinen työ – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjan
kansallisena koordinaatiokeskuksena.

Työturvallisuuskeskus
viestii, tuottaa ja jalkauttaa työpaikoille tietoa ja työkaluja työn
keventämiseen. Tavoitteena on, että työpaikoilla olisi riittävästi osaamista
ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

”Kääritään
hihat ja suunnitellaan työ turvalliseksi ja terveelliseksi meille kaikille”, päätti
Sarmala tilaisuuden.

Linkkejä

Hyvä
ergonomia keventää kuormitusta -teemasivu
Työturvallisuuskeskus

Ihminen
työn ja työympäristön suunnittelussa – Käsikirja ennakoivaan työn suunnitteluun
Sitowise Oy

Terveellinen työ -kampanjasivu
Työterveyslaitos

Terveellinen
työ -kampanjamateriaali
EU-OSHA

Turvallinen
ja tuottava työympäristö teollisuudessa – ergonomiaa suunnittelemalla -julkaisu
Työturvallisuuskeskus