Hallitse aivojen kuormitusta työssä
Kun lapsi opettelee ajamaan pyörällä, hänellä on kieli keskellä suuta, katse tiukasti tiessä ja ajatus polkemisessa. Jos huomio kiinnittyy muualle, lapsi useimmiten kaatuu. Pyörällä ajamisesta tulee rutiini vain harjoittelemalla ja toistamalla ajoa. Kun se on lopulta opittu, voimme polkiessa jo vaikka puhua. Ajamisesta on tullut automaattista. Usean asian suorittaminen yhtä aikaa onnistuu vain, jos yhtä aikaa suoritettavat asiat ovat meille automaattisia.
Työelämässä joudumme usein tekemään monia tehtäviä samanaikaisesti, ympäristö aiheuttaa keskeytyksiä tai uutta tietoa tulee monista eri lähteistä. Emme pysty keskittymään tehtäväämme tai kertaamaan uutta tietoa riittävästi. Kertaamisen puute aiheuttaa sen, että tieto ei siirry meillä työmuistiin ja koemme kognitiivista kuormittumista. Aivot väsyvät ja me väsymme.
Aivojen väsyminen ja kuormittuminen voivat johtua esimerkiksi työympäristöstä (melu), työn luonteesta ja johtamisesta (vuorotyö, suuri vastuu ja jatkuva valppaana olo, epäselvät ohjeet, pirstaleisuus ja aikapaine), mutta siihen voi vaikuttaa myös ihmisen henkilökohtaiset tekijät (itsensä johtamisen haasteet, kuormittavat elämäntilanteet, terveydentila).
Kognitiivisen kuormituksen moninaiset syyt pitää tunnistaa, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä ja poistaa. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada rauhoitettua työympäristöä. Myös omien työskentelytapojen tarkastelu, joko yksin tai esimiehen tuella, voi auttaa hallitsemaan kaaosta omissa aivoissa. Toimenpiteet kognitiivisen kuormituksen hallintaan ovat tärkeitä, koska kuormitus vaikuttaa työturvallisuuteen, työssä jaksamiseen ja työntekijän terveyteen. Hallitsemattomana se saattaa johtaa jopa sairastumiseen.
Työyhteisössä on hyvä sopia yhteisesti toimintatavat ja pelisäännöt, miten vähennetään keskeytyksiä ja ympärillä olevia häiriötekijöitä. Kognitiivisen kuormituksen hallinnasta on monia hyviä käytännön esimerkkejä. Terveydenhuollossa lääkkeiden jakaminen on keskittymistä vaativa toimenpide. Keskeytykset kuormittavat aivoja ja lisäävät virheiden riskiä. Useimmilla työpaikoilla lääkkeidenjakohuone on siirretty rauhalliseen paikkaan, jossa henkilö jakaa lääkkeet yksin. Tai lääkkeiden jakajalle on hankittu liivi, jonka selässä lukee ”lääkkeenjakaja” ja jokainen tietää, että häntä ei keskeytetä.
Työterveyslaitos teki laajan SujuKe-interventiotutkimuksen, jossa kehitettiin kognitiivisen kuormituksen hallintaa. Sujuva aivotyö -tietopankista löytyy näihin hyviä käytännön ohjeita.
Palataanpa vielä siihen pyöräilyyn. Kun olemme nyt harjoittelun tuloksena oppineet ajamaan pyörällä ilman, että aivojen pitää olla koko ajan täysvalmiudessa, voimme käyttää sitä rentoutumisen muotona. Pyörälenkki luonnossa vapaa-ajalla antaa aivoille myös lepoaikaa ja aivot tykkäävät.
Blogin kirjoittaja Kaija Ojanperä työskentelee työelämäasiantuntijana Tehy ry:ssä ja Päivi Sarmala työskentelee asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa.
Euroopan laajuinen Terveellinen työ -kampanja 2020-2022 tavoittelee tuki- ja liikuntaelinten sekä aivojen kuormituksen vähentämistä työssä. Tule kuulemaan, miksi työaikaergonomiaan, palautumiseen tai aivoterveyteen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota: Terveellinen työ – näkökulmia julkisen alan ergonomiasta koronan jälkeen -webinaari 22.9.2021