Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Työterveyspalvelujen ostaminen vaatii osaamista

Artikkeli
Työterveyspalvelujen ostaja on paljon vartijana palveluja ostaessaan. Hänen on tiedettävä, mitä hän tarvitsee. Se ei aina ole selvää. Palvelujen myyjäkään ei monesti ole työterveyden ammattilainen, vaan pikemminkin myynnin ja markkinoinnin. Voi olla, että tarpeet ja tarjonta eivät aina ihan kohtaa.

‒ Pienille yrityksille on koetettu kehittää työterveyshuollon paketteja, jotka auttaisivat niitä ennakoimaan kustannuksia. Tämä on yksi asia, josta pk-yrityksiltä tulee palautetta: että työterveyshuollon sopimus on kuin avoin piikki. Siitä voi vuoden mittaan tulla yllätyksiä, joihin ei osaa varautua, sanoo Riitta Sauni, työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tampereen yliopistosta.

Parhaimmillaan työterveyshuolto voi auttaa ja tukea työpaikkoja, etenkin pieniä, Riitta Sauni toteaa.

– Uskon myös, että työpaikoilla halutaan ihan vilpittömästi noudattaa säädöksiä ja asetuksia, syöpäasetus mukaan lukien.

Syöpäasetus edellyttää hiljaisesti työterveysyhteistyötä

Asetuksessa on Saunin mukaan joitain pykäliä, joiden takia käytännössä edellyttävät yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan.

‒ Asetuksen 4 §:ssä sanotaan, että työntekijää, joka on erityisen altis saamaan terveydellisiä haittoja syöpävaarallisten aineiden kanssa työskennellessään, ei saa käyttää sellaiseen työhön. No ei keskimääräinen työnantaja voi tämmöistä mistään itse päätellä. Hän tarvitsee siihen terveydenhoitoalan ihmisen käsityksen ja lausunnon. Työterveyshuolto on oikeastaan ainoa taho, joka voi tämän tehdä.Toisessa kohdassa on kyse mittauksista.

‒ Jos altistusta ei voida muuten luotettavasti arvioida, on tehtävä työhygieenisiä mittauksia ja työntekijän biologisia altistusmittauksia. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että verinäytteestä tai virtsasta mitataan kromia, nikkeliä tai PAH-aineita. Ja sehän on nimenomaan työterveyshuollon tehtävä.

Sitten on vielä 15 §, jossa puhutaan terveystarkastuksista. Sekin edellyttää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

‒ Asetuksissa on siis pykäliä, joissa sisään leivotusti edellytetään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, mutta sitä ei sanota suoraan.

Meidän, noiden ja yhteiset asiat

Voi ajatella niin, että työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä on kolme erilaista aluetta, Riitta Sauni havainnollistaa.

‒ On työnantajan vastuulle kuuluvat asiat, kuten työsuojelun perusvastuu. Niitä ei voi siirtää pois työnantajalta. Sitten ovat työntekijöiden terveysasiat, jotka ovat työterveyshuollon tonttia. Niihin taas ei työpaikalla tai työnantajalla ole asiaa.

‒ Näiden väliin jää yhteinen alue, jossa voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä. Voitaisiin miettiä yhdessä asioita, arvioida ja tehdä suunnitelmia, Sauni patistaa.

Teema-artikkeleita aiheesta:

Teksti: Riitta Gullman