Vanhemmuuden ilo vai taakka?
Työn ja perheen yhteensovittaminen on tuttua lähes jokaiselle suomalaiselle lapsiperheen vanhemmalle. Se pohdituttaa myös vanhemmuutta suunnittelevia. Voiko olla sekä hyvä vanhempi että menestyä urallaan? Millaisia muutoksia työhön täytyy tehdä lasten tultua, ja miten työyhteisössä otetaan vauvauutiset vastaan? Voiko työaikaa muuttaa niin, että ehtii hakea lapset päiväkodista?
Kansainvälistä vanhempien päivää vietetään 1. kesäkuuta. Tarkoitus on kunnioittaa vanhempien tärkeää asemaa lasten suojelemisessa. Miten tullaan hyväksi vanhemmaksi? Entä miten työpaikalta käsin voidaan tukea vanhemmuutta?
Onnellisuuden U-käyrä
Mielenkiintoista on, että tutkimusten mukaan ihmisen onnellisuus on U-käyrän muotoinen. Onnellisimpia olemme parikymppisenä ja jälleen eläkkeellä. Tutkimustulokset on kerätty yli 50 maasta, eivätkä ne olleet riippuvaisia luokasta tai ansiotasosta. Iän ja onnellisuuden välillä on tutkimuksissa löydetty mielenkiintoinen yhteys. Onnellisuus – tai elämään tyytyväisyys – on korkeaa nuorilla, kääntyy sitten laskuun ja alkaa uudestaan nousta eläkeiän kynnyksellä. Keski-ikäisenä koettu onnellisuus on siis matalimmillaan.
Keski-ikäisillä on monenlaisia vastuita ja huolia. Nuoruuden huolettomuuden tilalle on tullut työtä ja ylityötä. Lisäksi on kotityötä sekä kosolti tekemättömiä töitä. On vastuuta lapsista ja monella vastuuta huolta vanhemmistaan. Omaa aikaa ja mahdollisuutta harrastamiseen ja parisuhteen vaalimiseen on vähemmän. Työsuhteen epävarmuus ja toimeentulokin voivat ahdistaa, kun on tehty kalliita hankintoja ja taloudellisia päätöksiä sekä otettu asuntolainaa.
Perhe-elämää tukeva työkulttuuri
Viimeisimmän työolobarometrin mukaan palkansaajista 38 prosenttia kokee työnsä fyysisesti raskaaksi. Työntekijöillä osuus on jopa 69 prosenttia. Henkisesti raskaana työtään pitää 64 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä näin ajattelee 72 prosenttia ja alemmista toimihenkilöistä 67 prosenttia. Työuupumusta ja haitallista stressiä kokevat eniten 35-44-vuotiaat, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla työskentelevät.
Tiedetään, että hyvä työn ja muun elämän välinen tasapaino vähentää stressiä. Avoin ja joustava perheystävällinen työkulttuuri on organisaatiolle menestystekijä, joka toimii rekrytointietuna ja tukee koko henkilöstön hyvinvointia. Työn ja perheen onnistunut yhteensovittaminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa.
Yhtä oikeaa selitystä tai ohjetta siihen, miten tullaan hyväksi vanhemmaksi, ei varmaankaan ole. On kuitenkin selvää, että hyvinvoivalla vanhemmalla on paremmat edellytykset onnistua vanhemmuudessa paremmin kuin uupuneella.
Vanhemmat tarvitsevat toisiaan kasvatustehtävässä, mutta usein myös työnantajan ja työyhteisön tukea jaksamiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, erityisesti kriisien keskellä.
Perheystävällisen työkulttuurin piirteitä
- järjestetään eri elämänvaiheisiin sopivia työaikajoustoja
- palkataan pätevää sijaistyövoimaa perhevapaalla olevan tehtävään
- tiedotetaan työehtosopimusten ehdoista, jousto- ja vapaamahdollisuuksista ja huolehditaan, että tiedot ovat myös helposti saatavilla
- johto suhtautuu myönteisesti ja tiedostaa henkilöstön yksityiselämän tarpeet
- työpaikalla on realistiset odotukset ja normit sopivasta työpäivän pituudesta
- johto ja esihenkilöt toimivat roolimalleina
- isiä kannustetaan pitämään pidempiä perhevapaita
- osaamista kehitetään ennakoivasti
- perhevapaalta palavalle tehdään tilannekartoitus ja huolehditaan perehdyttämisestä
- joustojen ja vapaiden käytöstä ei koidu haitallisia seurauksia uralle tai ammatilliselle kehitykselle tai työsuhteen pysyvyydelle
Lähteet ja lisätietoa:
- Työn ja perheen yhteensovittaminen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen, Sosiaali- ja terveysministeriö
- Työ ja perhe ne yhteen soppii?, Väestöliitto
- Työn ja muun elämän yhteensovittaminen, Työterveyslaitos
- Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työpaikalla, Työturvallisuuskeskus
