Inhimillisten tekijöiden tunnistaminen työturvallisuustyössä
Yksilöön, työpaikkaan tai työtapoihin liittyviin tekijöihin, jotka edistävät työssä onnistumista ja toisaalta ylläpitävät toiminnan heikkouksia, tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Turvallisuuden kehittämisen edellytyksenä on, että organisaatioissa ymmärretään ihmisen ja ihmisen toiminnan lähtökohtaisesti luovan turvallisuutta.
Erityisesti poikkeamatilanteita on pitkään tarkasteltu yksilö- ja virhekeskeisesti. Positiivisten tekijöiden esiin nostamisella voidaan kertoa, että jotkut asiat ovat sattuneesta poikkeamasta huolimatta olleet onnistuneita. On tärkeää sisäistää, miten ihmisen toiminta vaikuttaa työn sujuvuuteen, turvallisuuteen ja työssä onnistumiseen.
Käytännön keinot tämän havaitsemiseen ovat olleet puutteellisia. Työterveyslaitos onkin kehittänyt inhimillisten tekijöiden tunnistamisen ja ymmärtämisen tueksi HF Tool™-työkalun(siirryt toiseen palveluun). Se tukee työpaikkoja työturvallisuuskulttuurin muutoksessa.
Hyödynsin työkalua ilmailualan kohdeorganisaatiolle suuntautuneessa opinnäytetyössäni. Kehittämistyö pohjasi tutkimusongelmaan, jonka mukaan kohdeorganisaation inhimillisten tekijöiden huomioiminen poikkeamatilanteissa ei ole ollut tarpeeksi kattavaa.
Kolme keskeistä havaintoa työstä:
- Kohdeorganisaation nykytilan kartoitusvaiheessa inhimillisiä tekijöitä oli tunnistettu ainoastaan yksilön toimintaan ja piirteisiin liittyen. Poikkeamien juurisyiksi oli arvioitu joko muisti- tai tarkkaavaisuusvirhe. Näin ollen kohdeorganisaation tunnistetut juurisyyt liittyivät ainoastaan toiminnan epäonnistumisiin.
- Työkalussa poikkeama mallinnetaan tapahtumaketjuksi samalla analysoiden jokaiseen tapahtumavaiheeseen vaikuttaneita epäonnistuneita ja onnistuneita tekijöitä. Työkalun todettiin monipuolistaneen inhimillisten tekijöiden tunnistamista ja olevan käyttökelpoinen työkalu rajattujen poikkeamailmoitusten analysointiin.
- Työkalun ei koettu sopivan kaikkien turvallisuuspoikkeamien läpikäyntiin runsaiden poikkeamailmoitusmäärien, työkalun vaatiman ajankäytön sekä vähäisten resurssien vuoksi.
Työkalun jalkautuksen jälkeiset muutokset kohdeorganisaation poikkeamien analyysiin liittyvässä toiminnassa näkyivät parempana positiivisten asioiden huomioimisena, näkyvänä poikkeaman tapahtumaketjun kirjaamisena sekä syvällisempänä ihmisten käyttäytymismallien ymmärtämisenä osana organisaation, olosuhteiden ja työn piirteiden kokonaisuutta.
Jere Saastamoinen työskenteli Työturvallisuuskeskuksessa työharjoittelijana syksyllä 2022 Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusohjelmasta.