Onko sote-alalla turvallista työskennellä?
Pääsääntöisesti työskentely suomalaisilla työpaikoilla on turvallista, niin myös sote-alalla. Huolestuttavaa kuitenkin on, että asiantuntija-, palvelu- ja hoitotöissä työskentelevillä työpaikkatapaturmien osuus on lisääntynyt. Tämä on tiedostettu jo useampien vuosien tilastojen perusteella. Otsikon kysymykseen tärkeämpää onkin kysyä, mitä pitää tehdä, että työpaikalla on turvallista työskennellä. On hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat tapaturmien juurisyyt, jotta osaamme kohdentaa oikeat toimenpiteet niiden välttämiseksi.
Jos luotamme sokeasti, että meidän työpaikallamme ei voi tapahtua mitään, unohdamme suojaukset, joilla taataan työturvallisuus. Sosiaali- ja terveysalalla on aina huolehdittu turvallisuudesta, mutta potilas-/asiakasturvallisuus menee usein työntekijöiden työturvallisuuden edelle. On selvää, että kummastakin pitää huolehtia, mutta niitä ei voida arvottaa, kumpi on toistaan tärkeämpi.
Tärkein toimenpide on tunnistaa vaara- ja haittatekijät, jotka voivat aiheuttaa työtapaturmia. Vain tunnistamalla ne, voidaan miettiä toimenpiteet niiden ennaltaehkäisemiseksi. Sote-alan vaaratekijät ovat hyvin moninaiset, jotka tulevat työympäristöstä, työstä ja sosiaalisista tilanteista. Ne voivat siis olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia. Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin toteuttamiseen täytyy olla selkeä suunnitelma ja aikataulu, jotta se toteutuu.
On paljon työpaikkoja, joissa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia on kehitetty ja prosessi toimii käytännössä. Hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeää, jotta saadaan työtapaturmat laskuun ja sote-alan niukat resurssit kohdennettua oikein.
Esimerkkinä Terveystalo
Terveystalossa tehdään määrätietoisesti työtä sen eteen, ettei yksikään työntekijä loukkaantuisi tai sairastuisi. Seuraamme ja arvioimme työturvallisuuden toteutumista mm. palautteiden ja työturvallisuushavaintojen avulla, teemme vaarojenarviointeja, yhtenäistämme toimintatapoja ja kehitämme työsuojelutoimintaa. Jokaisen pitää päästä työpäivän jälkeen terveenä kotiin.
Terveystalossa otettiin vuonna 2023 käyttöön uusi toimintamalli työtehtävien vaarojen arviointiin. Uuden toimintamallin mahdollistaa uusi järjestelmä, jolla työtehtävien vaarojenarvioinnit laaditaan. Arviointi tapahtuu Terveystalossa kahdella tasolla: ammattiryhmittäin koko konsernin läpi samassa ammattiryhmässä työskenteleviä ajatellen sekä toimipaikoittain perustuen toimipaikan omiin fyysisiin olosuhteisiin ja yhteisön mahdollisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.
Ammattiryhmittäin tehtävässä vaarojenarvioinnissa arvioidaan konsernissa keskitetysti yleisimmät ammattiryhmät. Yleisimpiä yhdessä tunnistettuja ammattiryhmiä eri liiketoiminnoissa Terveystalossa on lähes viisikymmentä. Ammattiryhmien vaarojenarvioinnit ovat koko henkilöstön nähtävillä Terveystalon intranetissä.
Jokainen toimipaikka laatii lisäksi omaan toimitilaansa ja sen ominaisuuksiin liittyvän erillisen vaarojenarvioinnin. Toimipaikkakohtaisessa vaarojenarvioinnissa ei oteta kantaa eri työtehtäviin, joita kyseisessä toimipaikassa tehdään.
Jokaisen terveystalolaisen työn sisältämiä vaaroja tarkastellessa otetaan huomioon siis hänen ammattiryhmänsä vaarojenarviointi sekä vaarojenarvioinnit niiden toimipaikkojen osalta, joissa hän mahdollisesti työskentelee. Nämä muodostavat yhden terveystalolaisen työntekijän työn vaarat.
Koska työtehtävien vaarojenarvioinnissa säännöllisyys ja jatkuvuus on tärkeää, Terveystalon vaarojenarvioinnissa noudatetaan yhteistä vuosikelloa. Ammattiryhmien vaarojen arvioinnit tarkastellaan ja päivitetään syksyisin ja toimipaikkojen vastaavasti keväisin. Tuloksia hyödynnetään työohjeiden laadinnassa, työntekijöiden perehdytyksessä, työn opastuksessa ja toimintatapojen ja -mallien suunnittelussa.
Kirjoittajat
Heta Leskinen, työturvallisuuspäällikkö, Terveystalo
Kaija Ojanperä, johtava asiantuntija, Työturvallisuuskeskus