Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

erveys ja työkyky ovat voimavaroja, jota voi ja kannattaa vaalia. Elokuva- ja TV-tuotantoalalla pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat ja matkustaminen tekevät säännöllisten ja terveellisten elintapojen ylläpitämisen vaikeammaksi.

Työstressin ja työajan hallinnalla pyritään edistämään työntekijän psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, joka edistää hyvinvointia ja josta on merkittävää hyötyä työssä.

Hyvinvoinnille rasituksen ja palautumisen rytmi on tärkeää

Haitallinen kuormitus kuluttaa ihmisen biologista ja psykologista perusjärjestelmää. Toimimattomat työaikajärjestelyt tai työperäinen stressi voivat häiritä unta ja palautumista. Palautumisen riittävyys ja yksityiselämän suojelu voi tulla vaikeaksi.

Pitkiksi venyvien yksittäisten työpäivien aiheuttaman rasituksen ohella korkea viikkotuntimäärä voi muodostua esteeksi sitoutua esimerkiksi terveyttä edistävään tai palauttavaan harrastukseen. Yksilölliset erot palautumisen suhteen ovat suuria. Osalle epäsäännöllinen työaika soveltuu hyvin ilman merkittäviä terveyshaittoja.Haitallisia tekijöitä palautumiselle ovat jatkuva kiire ja työn liiallinen tai yksipuolinen kuormittavuus.

Terveelliset elintavat ja riittävä lepo

Jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa terveellisten elintapojen avulla.

Terveelliset elämäntavat ovat

Uni ja sen laatu sekä terveelliset elintavat ovat myös oleellisia palautumisen kannalta. Univajeella on haitallisia vaikutuksia mm. tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan, asioiden hallintaan ja luovuuteen. Mitä useampaan tehtävään ihminen joutuu jakamaan tarkkaavaisuuttaan, sitä herkempi hän on näille univajeen vaikutuksille. Univajeesta kärsivä alkaa tyypillisesti ajatella hyvin urautuneesti.

Jos työntekijälle ei jää riittävästi aikaa lepoon ja palautumiseen, se aiheuttaa kuormittuneisuuden kokemusta, tyytymättömyyttä ja väsymystä. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen on tunnettu terveysriski. Työntekijän voi olla vaikea itse tunnistaa ja arvioida, onko oma palautuminen riittävää, ja siksi on tärkeää opetella havaitsemaan palautumisen tarpeen merkkejä.

Riittämättömän palautumisen ensimmäisiä merkkejä:

Palautuminen työpäivän aikana

Kuormittumisen ja stressin hallinnassa oleellista on palautuminen työpäivän aikana. Esimiehen tuki, johtamisen oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat esimerkkejä voimavaratekijöistä, jotka edistävät palautumista.

Muita voimavaratekijöitä ovat työn vaikutusmahdollisuudet, esimiehen tuki, työtovereiden tuki ja työn varmuus. Työpaikalla on hyvä keskustella, miten toimintatapoja voidaan kehittää palautumista edistäväksi ja työn vaatimuksien pitämiseksi kohtuullisina.

Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana erilaisten työvaiheiden vaihdellessa sekä lounas- ja kahvitauoilla. Palautumisjaksoja on hyvä lisätä työpäivän keskelle siten, että työntekijä voi huolehtia lounas- sekä rentoutumis- tai liikuntatauon pitämisestä.

Toistuvasti myöhempään iltaan sijoittuva tai pitkään yöhön jatkuva työpäivä voi haitata uni-valverytmiä ja siten aiheuttaa lisääntyvää terveyshaittaa.

Työaikojen suunnittelu ja seuranta ovat tärkeä osa kuormittumisen hallintaa

Työaikalaki edellyttää, että työnantaja pitää kirjaa tehdyistä työtunneista sekä niistä suoritetuista korvauksista. Näyttelijöiden työaika kirjataan yleensä kuvaussihteerin toimesta päivittäisiin tuotantoraportteihin. Tuotannoissa voidaan hyödyntää myös sähköistä työaikasovellusta.

Haitallisen kuormituksen arvioinnissa tarvitaan usein työterveyshuollon asiantuntemusta, koska arviointi edellyttää riittäviä tietoja työn kuormitustekijöiden vaikutuksista terveyteen. Se, miten työntekijät kuormittuvat, voi vaihdella suuresti yksilötasolla. Työntekijällä on työterveyshuoltolain mukaan myös oikeus perustellusta syystä pyytää työterveyshuollosta arvio kuormittumisestaan.

Autonkuljettajan työaika(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) työsuojeluhallinnon verkkosivuilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)