Turvallinen työskentely metsätöissä

Susi on kookas villieläin ja suurpeto, jonka läheisyydessä tulee käyttäytyä rauhallisesti ja pelottomasti. Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä.

Runsaimmat susikannat ovat itärajan lähellä, mutta susien määrä on lisääntynyt läntisessä Suomessa. Kierteleviä ja pesiviäkin susia voi esiintyä koko maassa.

Suden turkki on karvainen kullankeltainen tai hopeanharmaa. Susi on villeistä koiraeläimistä suurin. Ruumiin pituus: 100-140 cm, häntä 35-50 cm. Paino yleensä 20-50 kg. 

Terve susi välttelee ihmistä. Sairas tai poikasiaan puolustava susi saattaa vahingoittaa myös ihmistä.

Suurpedot.​fi-sivusto

Metsähallituksen suurpedot.fi-sivustolla on selkeät ohjeet siitä, miten toimia suden kohdatessaan. Sivustolla on tietoa ja ohjeita myös muiden suurpetojen kohtaamisesta.

Moottori- ja sähkösaha ovat erinomaisia ja tehokkaita työvälineitä metsätöissä ja rakennustöissä. Sahan turvallinen käyttö edellyttää oikeaa työtekniikkaa ja sahaukseen liittyvien vaarojen tunnistamista.

Aina sahattaessa käytettävät henkilönsuojaimet

• viiltosuojaimilla varustetut turvahousut tai -haalarit
• viiltosuojaimilla varustetut turvasaappaat
• kypärä
• silmikko
• kuulonsuojaimet

Työvälineet

• kaatorauta isojen puiden kaatoon
• nostokoukut- tai -sakset pinotavaran tai polttopuun siirtelyyn
• mitta tukkityömaille
• konkeloliina

Tarvikkeita hätätilanteisiin ja ensiapuun

• ensiapupakkaus
• matkapuhelin

Muita varusteita

• asianmukainen alusasu ja väliasu
• taukosuoja
• lämpöastiat
• yhdistelmakannu (bensa-öljy)
• sahan varaosat ja korjaukseen tarvittavat työkalut
• varasaha

Ammattitaito
Ammattitaitoon kuuluvat kaato-, karsinta- ja katkaisutekniikan lisäksi mm. sahan huoltaminen ja riittävä ensiaputaito.   Ammattitaidon voi hankkia metsäkouluissa, kursseilla tai tutulta ammattimieheltä.

Työnopastajaa voi kysyä esimerkiksi puuta ostavalta yhtiöltä tai metsänhoitoyhdistykseltä. Perustiedon ja -taidon jälkeen työ opastaa tekijäänsä. Aloita hakkuu pienillä puilla ja hyvissä olosuhteissa.

Puunkorjuuta ja metsätyötä tehdään saaristo-olosuhteissa käytännössä kelirikkokausia lukuun ottamatta ympäri vuoden. Puunkorjuuta tehdään sekä käsin että koneellisesti.

Metsänhoitotöitä tehdään käsin ja metsänparannustöitä koneellisesti. Metsurityössä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta. Yksintyöskentely saaristo-olosuhteissa on kielletty ja yhteydenpito tulee järjestää. Joissakin tapauksissa koneenkuljettajat asuvat viikot työmaa-asunnossa saaristotyömaalla.

Kesäolosuhteissa tulee ottaa huomioon kuljetuksien turvallisuus. Henkilökuljetuksissa tulee olla siihen soveltuva kalusto. Pelastusliivit tulee olla kaikille kuljetettaville sekä nippuloilla työskentelevillä. Kuljetusvälineen kuljettajalla tulee olla pätevyys ko. työhön. Koneet kuljetetaan saariin losseilla tai nippuloilla. Puut niputetaan vesikuljetusta varten, myös proomukuljetuksia käytetään. Puunkorjuussa tulee noudattaa puunkorjuuasetusta. Puunkorjuussa ja vaarallisissa huolto- ja korjaustöissä yhteydenpito tulee varmistaa.

Saaristo-olosuhteet vaikeuttavat koneiden huolto-, polttoaine- ja varaosatoimituksia, joten saaristotyöhön tulee varautua muita olosuhteita paremmin jo työn sujuvuudenkin kannalta.

Lisätietoa

Puutavaraa kuljetetaan jäällä talviaikaisessa saaristometsien puunkorjuussa ja puutavaran ajossa jäävarastoon. Ennen jäälle ajoa tulee selvittää tarkoin jään kantavuus, jäädytystarpeet sekä vastuu- ja vakuutuskysymykset.

Jään kantavuus mitataan jään tehollisen vahvuuden mukaan.  Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä ja se lasketaan kokonaan jään teholliseen vahvuuteen. Tumma kohvajää on syntynyt tiivistetyn lumen ja veden jäätyessä. Jos se on jäätynyt kiinni teräsjäähän, voidaan tumman kohvajään paksuudesta laskea puolet teholliseen jään vahvuuteen. Jos kohvajää on vaaleaa, sitä ei lasketa lainkaan mukaan jään teholliseen vahvuuteen. Jos jää muodostuu kahdesta erillisestä jääkerroksesta, ei niiden paksuutta voi laskea yhteen.

Jään tehollinen paksuus ja suurin sallittu ajaneuvoyhdistelmän paino

Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 % ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain  25% ehjästä jäästä. Turvallinen etäisyys märkään halkeamaan on noin 40 metriä.

Virtaukset ja pohjan laatu vaikuttavat jään vahvuuteen. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jään, koska suola heikentää jäätä.

Vuorokauden keskilämpötilan noustessa yli + 0 asteen, heikkenee jään kantavuus yllä olevasta taulukosta. Ennen jäälle ajoa on varmistettava jään kantavuus koko tien osalta ja ajon aikana on pidettävä kirjaa jään vahvuudesta.

Lisätietoja

Koneellinen hakkuutyömaa on aina vaaranpaikka. Koneiden ollessa työssään, kuljettajan huomio on kokonaisuudessaan oman työn suorittamisessa, puiden valinnassa, apteerauksessa ja siirtymisreitin valinnassa. Ajokoneen kuljettaja keskittyy puiden kuormaukseen.

Jos työmaa sijaitsee asutuskeskusten läheisyydessä työmaasta tulee varoittaa ulkopuolisia esimerkiksi työmaasta varoittavalla taululla, kaatuvaa puuta esittävällä kilvellä tms.

Asiallisia kulkijoita ovat metsänomistaja, metsurit ja työnjohto. Oikea tapa lähestyä konetyömaata on ilmoittautua koneen kuljettajalle. Parhaiten se tapahtuu matkapuhelimella.

Vaatetuksen värikkyys on tärkeä osa turvallisuutta. Heijastimilla varustetut turvaliivit ovat toimihenkilöiden perusvarustus työmaakäynnillä ja metsureiden uusi turvapuku on myös riittävän värikäs vaate.

Metsänomistajaa pitää informoida näistä samoista asioista. Maastopuku ei ole oikea vaatetus työmaakäynnille.

Kun lähestyt konetyömaata, ilmoittaudu kuljettajalle

Suomessa metsätöitä, etenkin puunkorjuutöitä tehdään ympärivuotisesti. Moottori- ja raivaussahatöitä voidaan tehdä vain valoisaan aikaan. Joulu-tammikuussa valoisaa työaikaa on etelässä noin 6 tuntia ja pohjoisessa noin 4 tuntia.

Osa työajasta on silloinkin hämärää. Koneellisessa puunkorjuussa kaksivuorotyössä talvella pääosa työajasta on pimeää. Työpäivä alkaa ja päättyy pimeässä ja työmatkat kuljetaan pimeällä. Näkemisen, näkymisen ja valaistuksen merkitys on keskeinen.

Hyvä valaistus auttaa yksityiskohtien erottamista ja edistää työturvallisuutta ja – viihtyisyyttä. Huono valaistus on epäviihtyisää, alentaa työtehoa ja aiheuttaa virheitä, jotka altistavat tapaturmille.

Iän myötä näkökyky heikkenee. Etäisyyden tarkentuminen hidastuu ja silmä häikäistyy valolle herkemmin. Valon tarve lisääntyy ikääntyessä. 40-vuotias tarvitsee kaksi kertaa ja 60-vuotias moninkertaisesti enemmän valoa kuin 20-vuotias. Yksilölliset erot voivat olla suuria. Suuret valaistuserot vaikeuttavat näkemistä varsinkin, jos joudutaan katsomaan vuoroin tummia ja vaaleita pintoja.

Metsäkonetöissä valaistuksen pitää olla riittävä

Suositusten mukaan  metsäkoneiden nosturin työskentelyalueella  pitää valaistuksen olla vähintään 60 lx, äärialueella 15 lx ja hakkuulaitteella tai kouralla 120 lx. Kuljettajan pitää pystyä näkemään 25 metriä ylöspäin 10 metrin etäisyydellä.

Valaisimien kunnosta pitää huolehtia. Rikkoontuneet lamput pitää vaihtaa ja likaantuneet valaisimet puhdistaa. Likainen valaisin voi viedä puolet valotehosta.

Myös näkyminen on tärkeää. Metsäkonetyössä pitää  työmaalla liikuttaessa käyttää CE-merkittyä varoitusvaatetta, jossa on riittävä määrä heijastavaa ja fluorisoivaa materiaalia. Myös taskulampun käytöstä on hyötyä sekä näkemiseen että näkymiseen.