Ergonomia
Ergonomia on tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille. Sen avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Ergonomian perusajatuksena on, että kun koko työjärjestelmä suunnitellaan ihmisen ominaisuuksien mukaiseksi, työ on sujuvaa eikä kuormita tarpeettomasti tekijäänsä. Samalla työprosessi tehostuu, jolloin myös pelastettava hyötyy esimerkiksi nopeamman ja turvallisuutta lisäävän avun myötä. Ergonomia on ennakointia ja inhimillistä toimintaa pelastettavan ja pelastajan hyväksi.
Ergonomisella panostuksella pyritään aikaansaamaan jokin toivottu tulos, kuten vaikuttamaan työntekijöiden sairauspoissaoloihin, työtyytyväisyyteen, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin tai toiminnan tehokkuuteen ja häiriöttömyyteen. Palo- ja pelastusalalla ergonomisen kehitystyön tavoitteena voi olla työntekijöiden riskitekijöiden vähentyminen, fyysisen kunnon parantuminen tai toiminnan sujuvoittaminen esimerkiksi työjärjestyksen ja -jaon avulla.
Sivun sisällysluettelo
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen
Palo- ja pelastusalan työ on fyysisesti kuormittavaa, ja alalla tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa. Kuntoa on ylläpidettävä jatkuvasti, jotta alalla toimivat selviytyvät työn fyysisistä vaatimuksista koko työuransa ajan.
- Huolehdi työkyvystäsi heti ja ota fyysisestä kunnosta huolehtiminen elämäntavaksesi.
- Tarkkaile fyysisen toimintakykysi mahdollisia muutoksia säännöllisin väliajoin, esimerkiksi puolen vuoden välein.
- Oma fyysinen kuntosi on erittäin tärkeä työväline, jota täytyy huoltaa yhtä lailla kuin muitakin työvälineitä.
Työntekijällä on vastuu oman fyysisen kuntonsa ylläpitämisestä, mutta sen lisäksi työpaikat tukevat kunnon ylläpitoa ja arvioivat säännöllisesti työntekijöidensä kuntoa yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Palo- ja pelastusalan fyysisen kunnon arviointimenetelminä voi käyttää muun muassa Työterveyslaitoksen kehittämiä FireFit- tai FirstFit-menetelmiä.
Pelastuslaki (379/2011) edellyttää(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), että pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa.
Työnantajan tulee tietää, onko henkilöstöllä riittävä toimintakyky suoriutua työstä. Toimintakykyä arvioivat testit rinnastetaan lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) 13 §:n mukaisiin henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteihin. Tämä edellyttää, että työntekijä antaa suostumuksensa testaukselle. Lain 13 § edellyttää työnantajaa varmistamaan, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä ja että niiden suorittajat ovat asiantuntevia sekä testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Työpaikkakohtaisesti tulee ottaa huomioon, että testaustoiminta on henkilötietolain (523/1999) 32 § ja 33 §:n mukaista toimintaa, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä.
Fyysisen kunnon harjoitusohjelma
Tutustu palo- ja pelastusalan työntekijöille suunniteltuun fyysisen kunnon harjoitusohjelmaan. Harjoitteissa on huomioitu työn edellyttämät
- fyysiset kuormitustekijät kuten nostotilanteissa tarvittava voima
- erilaisissa maastoissa tarvittavat ketteryys- ja kestävyysominaisuudet
- staattisten työasentojen tuomien liikkuvuusrajoitusten ehkäiseminen ja verenkierron lisääminen.
Miten?
- Ota ryhdikäs seisoma-asento, hartiat alhaalla, pieni haara-asento ja polvissa jousto.
- Hyppää etuviistoon molemmille sivuille ja eteen niin, että ponnistat eri suuntiin. Pidä kädet mukana liikkeessä liikkuen mukana vuorotahtiin. Jousta tukijalkaa hypätessä.
- Palaa jokaisen hypyn jälkeen aina alkuasentoon.
Miksi?
- Tavoitteena nostattaa sykettä ja lämmittää kehoa.
- Harjoite kehittää ketteryysominaisuuksia ja dynaamista tasapainoa.
Kuinka paljon?
- Tee liikettä yhteensä n. 30–40 sekunnin ajan molemmin jaloin.
Miten?
- Ota pitkä askel taakse, etummaisen jalan jalkaterä suoraan eteen ja taaempi jalkaterä noin 90 asteen kulmaan ulospäin.
- Sisäänhengityksellä suorista kädet ylös ja ojenna selkä.
- Uloshengityksellä koukista etummainen polvi. Laske kädet vaakatasoon ja käännä yläraajat jalkojen suuntaisesti, katse kohti etummaisen käden sormia. Istuinluut kohti maata ja lapojen väliin tilaa, työnnä sormia poispäin.
- Tee ylävartalon kierto rauhallisesti ja jää hetkeksi asentoon, hengitä syvään.
- Tee sama vaihtamalla jalkojen asento toisinpäin.
Miksi?
- Asento avaa ja voimistaa lonkkia, vahvistaa alaraajoja ja nilkkaa sekä avaa rintakehää ja kehittää tasapainoa.
Kuinka paljon?
- Toista liike molemmille puolille kaksi kertaa.
Miten?
- Asetu lattialle punnerrusasentoon, laske rintakehää kohti lattiaa, palaa takaisin ja vie toinen käsi sivukautta kohti kattoa.
- Tee molemmilla yläraajoilla vuorotellen.
Tai
- Seiso lähellä seinää, nojaudu seinää kohti ja laske rintakehää rauhallisesti kohti seinää kyynärpäät koukistuen ja palaa takaisin suoristaen kyynärpäät.
- Palatessa kierrä toinen yläraaja kohti takaseinää ja palaa alkuasentoon.
Miksi?
- Liike vahvistaa yläraajoja ja avaa rintarankaa.
Kuinka paljon?
- Toista vuorotellen molemmilla käsillä x 12–15
4. Hyvää huomenta-liike/ tarjoilijan kumarrus
Miten?
- Seiso hartioiden levyisessä haara-asennossa, polvissa pieni jousto.
- Ojenna yläraajat kohti kattoa.
- Taivuta lantiosta ylävartaloa eteenpäin, kunnes ylävartalo on vaakatasossa ja palaa alkuasentoon.
- Pidä keskivartalossa tuki liikkeen aikana.
- Eteen kumartuessa hengitä rauhallisesti ulospäin ja palatessa sisäänpäin.
Miksi?
- Liike vahvistaa selän ojentajia, pakaralihaksia ja reiden takaosan lihaksia.
- Saat liikkeeseen haastetta pitämällä esimerkiksi levytankoa hartioilla.
Kuinka paljon?
- Tee 12–15 toistoa.
Miten?
- Ota hartioiden levyinen seisoma-asento, polvet ja varpaat osoittavat samaan suuntaan.
- Pidä kädet suorana pään yläpuolella (halutessasi voit käyttää keppiä tai levytankoa).
- Kyykisty niin alas, että lantio menee polvilinjan alapuolelle. Pidä selkä suorana koko liikkeen ajan.
Miksi?
- Liike vahvistaa kokonaisvaltaisesti alaraajojen lihaksia sekä lisää alaraajojen liikkuvuutta.
Kuinka paljon?
- Tee 12–15 toistoa.
Miten?
- Nosta polvea ylöspäin ja koukista keskivartaloa vatsalihaksia käyttämällä niin, että yllät koskemaan ristikkäisellä kyynärpäällä polveen.
Miksi?
- Aktivoi keskivartalon lihaksistoa.
Kuinka paljon?
- Tee 12–15 toistoa.
7. Yhden jalan maastaveto
Miten?
- Ota pieni haara-asento ja jännitä keskivartalo.
- Laskeudu alas selkä suorana ja vie toinen jalka suorana taakse kohti takaseinää.
- Kosketa käsillä lattiaa ja palauta liike rauhallisesti alkuasentoon.
- Tarvittaessa voit käyttää liikkeessä myös keppiä.
Miksi?
- Liike vahvistaa alaraajojen sekä selän lihaksia, haastaen myös tasapainoa ja liikekontrollia.
Kuinka paljon?
- Tee 8–10 toistoa molemmilla puolilla.
Miten?
- Asetu rentoon istuma-asentoon.
- Hengitä rauhallisesti ja suuntaa hengitystä palleaan (käsi voi olla aluksi pallean päällä helpottamassa hengityksen suuntaamista).
- Lähde rentouttamaan kehoa kohta kohdalta päästä varpaisiin.
- Aloita rentouttamalla kasvot ja pää. Käy kasvot läpi kohta kohdalta rentouttaen: otsa, silmäluomet, posket, suu, kieli, kurkku ja leuka.
- Rentouta seuraavaksi kaula, niska ja hartiat. Anna olkapäiden ja hartioiden rentoutua ja laskeutua alas.
- Rentouta käsivarret ja kädet, aloita olkavarsista, siirtyen kyynärvarsien kautta aina sormenpäihin asti.
- Rentouta selän lihakset aloittaen yläselästä.
- Rentouta lantio, vatsa ja rintakehä. Kiinnitä huomio hengittämiseen.
- Rentouta pakarat, reidet, pohkeet, jalkaterät ja varpaat.
- Jää hetkeksi istumaan rauhallisesti ja säilytä rentoutunut tila muutaman minuutin ajan.
- Jos jännittyneisyys palaa johonkin kohtaan, rentouta se uudelleen.
Ergonominen toiminta palopaikalla
Ergonominen toiminta palopaikalla edellyttää ennakointia ja selkeää työjärjestystä. Palopaikalla toimiessa työjärjestyksellä ja yksiköiden tai sammutusparien välisellä yhteistyöllä sujuvoitetaan palon hallintaa. Työergonomian kannalta on oleellista, että työjärjestys on häiriötön ja kukin tietää omat tehtävänsä ja roolinsa.
Hyvän ergonomian perusperiaate on ennakointi. Tämä edellyttää, että työvälineiden käyttökunto on varmistettu, välineet löytyvät oikeilta paikoilta, käyttäjät tietävät kuinka välineitä käytetään, eri käyttäjät tietävät omat tehtävänsä ja välineiden käyttövaste on lisätty toimintasuunnitelmiin.
Ryhmäjohtajan tehtävänä on ohjata toimintaa ja kommunikoida selkeästi. Selkeällä työnjaolla turvataan kunkin pelastajan turvallisuutta ja varmistetaan työvälineiden käytettävyyttä.
Ryhmäjohtajien on tärkeää vaihdella työntekijöiden työtehtäviä säännöllisesti, jotta fyysisen rasituksen muotoa ja vaativuutta voidaan vaihdella. Tällä tavoin toimiessa on mahdollista varmistaa ja ylläpitää kaikkien tietotaitoa eri tehtävissä. Työtehtävien vaihtelun tavoitteena on ennaltaehkäistä pelastustyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Ergonomian kannalta oleellista palopaikalla toimiessa
Ennakoitavuus
- Työjärjestys on selkeä.
- Parityöskentely on sovittu ja työnjako tehty.
- Välineet ovat toimintakuntoiset ja sijaitsevat oikeilla paikoilla.
- Toiminnassa huolehditaan turvallisuudesta ja suojataan sammutusparin toimintaa.
- Työn tauotukseen kiinnitetään huomiota, jotta työuupumusta voidaan välttää.
- Reagointikyky ja vaihtoehtoisten toimintastrategioiden käyttöönotto ovat tärkeitä yllättävissä tilanteissa.
Suunnitelmallisuus
- Ryhmäjohtaja noudattaa ennakkosuunnitelmaa tai pohjaa toimintasuunnitelmansa sen hetkiseen tilannetietoon.
- Varusteiden hankinta ja käyttö on tapahtunut suunnitelmallisesti ja hankinnan yhteydessä on huomioitu varusteiden keveys, käytettävyys, kestävyys ja käyttöopastus, jotta niiden käyttö sujuu palopaikalla.
- Palomiesten fyysisen kunnon ja terveyden ylläpitäminen on suunnitelmallista toimintaa.
- Palautuminen huomioidaan työvuorosuunnittelussa.
Työnantajan tulee suunnitella työjärjestystä sekä työvälineiden ja laitteiden käyttöä siten, että pelastajien terveys ja turvallisuus huomioidaan. Työn suunnittelussa on huomioitava pelastajien fyysiset ja psyykkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä voi tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä.
Työturvallisuuslaki (738/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), 11–13 §.
Työnantajan on hankittava työvälineet ja huolehdittava niiden käytöstä erityistä varaa aiheuttavissa tehtävissä
- Hyvällä johtamisella, työvälineiden kunnossapidolla ja hankinnalla pystytään edistämään työergonomiaa organisaatioissa. Lisäksi työn tauotuksesta huolehtiminen on tärkeää.
- Työvälineiden kunnossapito on jatkuvaa työtä. Kunnossapitoa tehdään etenkin onnettomuuksien jälkeen.
- Turvallisilla varusteilla ja paineilmalaitteilla voidaan vähentää syöpäsairauksien riskiä, jota tulipalon aiheuttamat karsinogeenit lisäävät.
Ennakointi
Palopaikalla toimimisen ennakointi alkaa jo paloasemalla, jossa huolehditaan välineiden toimintakunto, puhtaus ja välineiden pakkaus siten, että ne ovat helposti käyttövalmiudessa. Pelastajien työasujen tulee olla nopeasti puettavia, ja taskuissa tai työkalusäkissä tulee olla oikeat työvälineet, kuten puukko, valaisin ja monitoimityökalu.
Työasujen toimivuuteen, ominaisuuksiin ja painoon kannattaa panostaa jo hankintavaiheessa, jotta työasujen materiaalit ja ominaisuudet lisäävät työskentelyn turvallisuutta ja parantavat ergonomiaa. Esimerkiksi sammutusasussa kiinteänä olevien lantiovaljaiden etuna on, ettei valjaiden pukemiseen kulu aikaa, solkia ei tarvitse varmistella ja valjaat pysyvät kiinni asusteissa. Kiinteät valjaat poistavat yhden työvaiheen, jolloin pelastaja voi hyödyntää kyseisen ajan pelastamiseen.
Työvälineiden hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ergonomisiin ominaisuuksiin, kuten työvälineen helppokäyttöisyyteen, toimivuuteen palopaikalla, materiaaleihin ja painoon. Kevyempien ja kestävien välineiden avulla lisätään pelastajien ergonomiaa ja työturvallisuutta. Oleellista on huolehtia systemaattisesti hankittujen välineiden käyttökoulutuksesta ja toistuvista huoltokäytännöistä, jotta välineet pysyvät toimintakuntoisina.
Huolimatta varusteiden ja sammutusasun kehittymisestä pelastajien varustus painaa edelleen paljon. Varustuksen myötä pelastajille tulee lisätaakkaa + 25 kg, joten pelastajien fyysisen kunnon on oltava hyvä, jotta työskentely onnistuu täydessä varustuksessa.
Palopaikalla tulee kantaa ja nostaa tarvikkeita, liikkua vaikeissa olosuhteissa täysvarustuksella ja sietää kuumuutta, heikkoa näkyvyyttä ja vaikeutta hengittää. Tämä edellyttää fyysisten voimavarojen lisäksi myös vahvaa psyykkistä kapasiteettia. Mitä paremmassa kunnossa pelastaja on fyysisiltä ominaisuuksiltaan, sitä paremmin ja kestävämmin hän pystyy toimimaan vaikeissa olosuhteissa ja luottamaan omaan toimintakykyynsä. Siksi kunkin yksilön parasta ennakointia ja työergonomian ylläpitämistä on omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen.
Riittävän fyysisen ja psyykkisen kapasiteetin myötä pelastajat pystyvät toimimaan vaativassa työssä. Työn satunnaiset ja arvaamattomat hälytystehtävät ja epäsäännölliset työajat altistavat stressille ja monille muille kuormitustekijöille. Yksittäiset työtehtävät vaihtelevissa olosuhteissa ja ennalta-arvaamattomissa tilanteissa saattavat aiheuttavat ylikuormitusta työvuoron aikana. Lyhytaikaisina ne eivät vielä ole välttämättä haitallisia, mutta pitkään jatkuessa korkea kuormitus aiheuttaa kuormittuneisuutta ja oireita.
Pelastajien työn vaativuudella ja erilaisilla työtehtävillä on suora yhteys tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisääntymiseen.
Työnjohtajien on tärkeää vaihdella pelastajien työtehtäviä säännöllisesti, jotta fyysisen rasituksen muodossa ja työn vaativuudessa on vaihtelua. Näin voidaan minimoida pelastustyöntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisääntyminen.
Lähde: Kodom-Wiredu. 2018.
Työn tauotus
Työn tauotus edistää jaksamista ja ennaltaehkäisee haitallista kuormittuneisuutta. Vaativa työ edellyttää palautumista sekä työvuoron aikana että työvuorojen välissä, jotta työtehtävien kuormitus ei olisi pitkäkestoista.
Etenkin suuri lämpökuormitus lisää palautumisen tarvetta entisestään. Epäsäännöllinen työaika ja raskas työ 24 tunnin vuorossa saattaa johtaa väsymykseen ja sydänsairauksien riskin kohoamiseen.
On tärkeää muistaa pitää taukoja. Ne lisäävät vireyttä, vähentävät virheitä, parantavat päättelykykyä ja vähentävät työuupumusta.
Ryhmäjohtajien tulee kiinnittäkää huomiota työntekijöiden tauotukseen, jotta työntekijöiden jaksamista voidaan edistää, tule-vaivoja ennaltaehkäistä ja työhyvinvointia lisätä.
Suositusten mukaan
- Keskimääräinen kuormittuneisuus ei saisi tauottamattoman tai puutteellisesti tauotetun kahdeksan tunnin työjakson aikana ylittää 33 % maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO₂max). (ILO)
- Työn fyysinen kuormitustaso ei saisi kahdeksan tunnin normaalisti tauotetun työjakson aikana ylittää 50 % omasta toimintakyvystä. (WHO)
- Raskaimpien, muutamia minuutteja kestävien jaksojen ei suositella nousevan yli 80 % omasta toimintakyvystä. (WHO)
- 14 % tasoa lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista ei saisi ylittää. Tällöin kuormituksen taso voi olla niin suuri, että se altistaa lihaksia ylikuormitukselle. (Jonsson 1982)
Ympäristötekijät ja ergonomia
Meri- ja järvipelastus edellyttää pelastajalta monia erilaisia taitoja ja hyvää fyysistä kuntoa. Heikot sääolosuhteet, pelastustehtävän kiireellisyys ja kohteen sijainnin aiheuttamat haasteet lisäävät pelastajien henkistä ja fyysistä kuormitusta.
Meri- ja järvipelastuksessa ympäristötekijöillä on suuri merkitys pelastustehtävässä. Ne ovat myös tekijöitä, joihin ei voida vaikuttaa, kuten esimerkiksi sääolosuhteet, vuorokauden ajat tai onnettomuuden sijainti. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa ainoastaan ennakoinnilla ja hyvällä varautumisella. Tämä tarkoittaa, että työvälineet ja varusteet ovat sääolosuhteisiin ja tilanteisiin soveltuvat. Lisäksi välineiden tulee olla huollettuina ja hyvässä toimintakunnossa.
Kylmä kangistaa ihmisten toimintaa. Kylmillä ja vaikeilla olosuhteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia inhimillisten virheiden esiintymiseen, koska kylmyys vaikuttaa muun muassa ihmisen kognitiiviseen suorituskykyyn. Kylmyys alentaa etenkin päätöksentekokykyä, muistia ja ongelmanratkaisukykyä. Tämä puolestaan lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä ja riskejä.
Kognitiivisen suorituskyvyn alenemisen lisäksi kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Eniten kylmyys haittaa töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. Lihasten jäähtyessä yhden asteen verran pelastajan dynaaminen toimintakyky voi heiketä 2–10 prosenttia. Tavanomaisessa talvisessa kylmyydessä toimintakyky voi heikentyä 5–20 prosenttia. Tämän vuoksi varusteiden ja työvaatteiden materiaaleihin tulee kiinnittää huomiota, jotta ne soveltuvat ääriolosuhteissa työskentelyyn.
Työtilanteissa tavallisinta on käsien ja jalkojen jäähtyminen, joten ne tulisi suojata hyvin meri- ja järvipelastuksessa. Elimistön jäähtyminen on stressitekijä, joka vaikuttaa haitallisesti psyykkisiin toimintoihin. Lievä jäähtyminen on poikkeus, sillä siitä aiheutuva vireystilan nousu saattaa jopa parantaa älyllistä toimintakykyä.
Meri- ja järvipelastuksessa kova aallokko voi tärisyttää venettä, mikä lisää esimerkiksi virhepainalluksia veneen ohjaukseen. Työskentely voi tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja esimerkiksi pimeällä työskentely lisää haastavuutta, koska näkyvyys on huono. Veneen huono ergonominen suunnittelu lisää työkuormitusta, minkä vuoksi veneen istuinten, laitteiden ja järjestelmien tulisi olla huolellisesti sijoitettuna. Näihin asioihin tulisi kiinnittää erityishuomiota jo veneen hankintavaiheessa.
Meri- ja järvipelastuksen ergonomia paranee kokonaisvaltaisella ergonomialla, jossa huomioidaan
- työvälineiden soveltuvuus meri- ja järvipelastukseen
- hyödynnetään teknologiaa pelastuksessa (esimerkiksi digitaalinen navigointi ja paikannus)
- tuetaan työvälineiden ja varusteiden osalta pelastajan työskentelyä ääriolosuhteissa
- ennakoidaan tilanteita ja varaudutaan pahimpaan
- sopeutetaan työtehtävät ympäristötekijöiden mukaisesti
- organisoidaan toiminta huomioimalla ja varautumalla ympäristötekijöihin
- tuetaan pelastajien osaamista vaativissa olosuhteissa
- huolehditaan pelastajien fyysisen kunnon ylläpysymisestä
- varmistetaan, että pelastushenkilöstöllä on turvallisuutta ja terveellisyyttä painottava asenne, mikä on muodostunut yhteiseksi turvallisuuskulttuuriksi.
Työskentelemällä ergonomisesti voidaan ylläpitää hyvää merimiestapaa meri- ja järvipelastuksessa.
Työskentely paranee kokonaisvaltaisella ergonomialla
Hyvän merimiestavan periaatteet – oikea asenne, päällikön vastuullisuus, auttamisvelvollisuus, varautuminen, ennakointi ja veneilijöiden perustaidot ja osaaminen – soveltuvat myös meri- tai järvipelastusta tekevien pelastajien ergonomisiksi ohjeiksi.
Ergonominen työskentely alkaa turvallisuutta ja terveellisyyttä painottavasta asenteesta, jossa auttamisvelvollisuutta toteutetaan turvallisuusjohtamisen periaatteiden mukaisesti vaaratilanteita ennakoimalla ja niihin varautumalla, esimerkiksi varmistamalla kunkin osaaminen. Parhaiten tässä onnistutaan, kun organisaatiossa turvallisuuskulttuurin kehittäminen tehdään systemaattisesti ihmisiä, asioita ja prosesseja johtamalla.
- Suhtautumistapa
- Onko turvallisuudesta ja ergonomiasta keskusteltu yhteisissä palavereissa?
- Onko yksikössä valittu ergonomiavastaavat?
- Onko ergonomiavastaavien työnkuvat, tehtävän tavoitteet ja vastuut määritelty?
- Onko henkilöstö tietoinen, kuinka turvallisuuspoikkeamailmoitukset tehdään?
- Onko turvallisuuspoikkeamailmoituksia käsitelty työyhteisössä henkilöstön kanssa?
- Onko henkilöstön sairauspoissaolot analysoitu ja tarkistettu?
- Kuinka paljon henkilöstöllä on tule-vaivoista johtuvia poissaoloja?
- Onko riskien arviointien yhteydessä tarkistettu ergonomiset riskitekijät?
- Tieto ja ymmärrys
- Onko henkilöstön fyysistä toimintakykyä arvioitu?
- Onko henkilöstöllä riittävästi noston ja siirron apuvälineitä?
- Onko henkilöstön noston ja siirron apuvälineet kunnossa?
- Onko työvälineet/ kalusteet kunnossa ja huollettuina?
- Onko kuuma- ja kylmätyön aiheuttamat työturvallisuusriskit huomioitu työohjeissa?
- Onko henkilöstön osaaminen varmistettu kouluttamalla (esim. Ajo-, järvi-, meripelastus-, sukellus-, sammutus-, ensiapu-, ergonomia- ja työturvallisuustaidot)?
- Onko yksikön riskin arvioinnit ja työturvallisuusohjeet ajan tasalla?
- Rakenteelliset edellytykset
- Onko työsuunnitelmissa huomioitu palautuminen ja työn tauotus?
- Onko työvälineiden/ kalusteiden kunnossapito organisoitu työvuoroissa?
- Onko ergonomiavastaavien toimintaedellytykset varmistettu?
- Onko henkilöstön osaamisen ylläpitämiskäytännöt tai koulutussuunnitelmat laadittu?
- Onko työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa tapahtuva yhteistyö systemaattista?
- Onko varhaisen puuttumisen toimintamalli käytössä?
Lähteet:
- Virpi Fagerström & Mikko Terävä
- Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat Meri Peltonen, Helinä Halonen, Kaisu Kortesniemi ja Linda Julin
- Karppinen (2021)
- Työtehoseura (2020)
- Työterveyslaitos (2015)
- Holmér ja Gavhed (2007)
- Lusa (1994)
- Plat (2011)
- Punakallio (2004)
- ePooki (36/2020)
- Kilpola, Vuohelainen & Anttonen (2021)
- Nazari, Lu & MacDermid (2021)
- Simola (2005)
- Fyysisen kunnon harjoitusohjelma: Saima Kokkonen, Netta Koskelainen, Kati Huovala & Aleksi Myllynpää