Työsuojelun perusta, vastuut ja yhteistoiminta terveydenhuoltoalalla

Käytännössä työnantajan vastuut ja velvoitteet toteutuvat siten, että hän delegoi toimivaltaansa linjaorganisaatiossa esihenkilöille. Esihenkilöiden työsuojeluvastuu määräytyy tehtävänkuvaan liittyvien toimivaltuuksien mukaan. Tehtävät on määriteltävä riittävän tarkasti huomioon ottaen työnantajan toimiala, työn tai toiminnan luonne ja työpaikan koko. Työnantajan on huolehdittava siitä, että esihenkilöllä on riittävä pätevyys, hänet on riittävästi perehdytetty tehtäviinsä ja että hänellä on asianmukaiset edellytykset tehtävien hoitamiseen.

Terveydenhuollossa turvallisuudella tarkoitetaan sekä työntekijöiden turvallisuutta että asiakkaan tai potilaan turvallisuutta. Työturvallisuuslaki (738/2002(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta. Työturvallisuusjohtamisen tavoitteena on, että työpaikka parantaa turvallisuuttaan ennakoivasti, jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä lisätä työntekijöiden hyvinvointia.

Terveydenhuoltoalalla haitta- ja vaaratekijöitä syntyy työstä, työympäristöstä, työvälineistä sekä asiakas-/potilastilanteista.  Ihmisläheisessä ja vastuullisessa työssä esiintyy mm. eettistä, affektiivista  ja psykososiaalista kuormitusta.

• Eettinen kuormitus tulee tilanteista, kun pohditaan hyvin ja oikein toimimisen mahdollisuutta
• Affektiivinen kuormitus liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön
• psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä

Työn vaarojen ja haittojen tunnistamisella sekä arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.

Terveydenhuoltoalalla on monia ammattihenkilöitä, joiden työtehtävät määräytyvät koulutuksen mukaan.  Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän työhön ja työolosuhteisiin sekä työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Perehdytystä pitää saada aina, kun siirtyy uuteen tehtävään tai tehtävät muuttuvat. Erityisen tärkeää on perehdyttää työuraansa aloittavat nuoret työntekijät.

Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, jolla edistetään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Työpaikkakokouksissa on tärkeää käsitellä työsuojeluasioita säännöllisesti.

Koronapandemia toi esille terveydenhuoltoalan työpaikoilla, kuinka tärkeää työsuojelun yhteistoiminta on. Työturvallisuuskeskuksen kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä teki kolme kertaa (4/2020, 12/2020 ja 12/2022) kunnille, kuntayhtymille ja kuntien liikelaitoksille kyselyn, miten työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty pandemian aikana. Pandemian alkuvaiheessa sekä työsuojelupäälliköt että työsuojeluvaltuutetut olivat heikosti mukana organisaatioiden pandemiatyöryhmissä. Pandemian jatkuessa heidän osallistumisensa lisääntyi. Kyselyn mukaan hyvä yhteistoiminta selkiyttää yhteistoimintarakenteita ja parantaa työsuojelutoimintaa.