Materiaalia maatalouden työturvallisuudesta

Vaarojen tunnistaminen ja riskienarviointi

Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi antaa kokonaiskuvan työpaikan työturvallisuudesta ja työterveydestä.  Vaaroilla tarkoitetaan sellaisia työssä esiintyviä tekijöitä tai ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa haitallisen tapahtuman. Haitallinen tapahtuma voi olla tapaturma, ammattitauti, onnettomuus tai fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen kuormittuminen.

Riskien arvioinnin tavoitteena on kartoittaa järjestelmällisesti työpaikan työterveys- ja työturvallisuusvaarat ja tehdä tarvittavat korjaavat ja ennakoivat toimenpiteet työpaikalle asetetun työturvallisuustason saavuttamiseksi.

Tapaturmavaarat

Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet aiheuttavat kustannuksia menetettynä työpanoksena ja sairaanhoitokuluina. Työpaikalla tulee olla selkeä käytäntö tapaturmien ja vaaratilanteiden ilmoittamisesta sekä sattuneiden tapausten tutkinnasta. Sattuneiden tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnan tavoitteena on löytää.

Perehdyttäminen ja työnopastus

Pe­reh­dyt­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan kaik­kia nii­tä toi­men­pi­tei­tä, joi­den avul­la uusi työn­te­ki­jä op­pii tuntemaan työpaikkansa, sen ta­vat, ih­mi­set ja työ­hön­sä liit­ty­vät odo­tuk­set.

Työn­o­pas­tuk­seen kuu­lu­vat kaik­ki ne asi­at, jot­ka liit­ty­vät itse työn te­ke­mi­seen. Näi­tä ovat esimer­kik­si työ­ko­ko­nai­suus sekä se, mis­tä osis­ta ja vai­heis­ta työ koos­tuu sekä mitä tie­toa ja osaa­mis­ta työ edel­lyt­tää. Järjestelmällisen perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät ja myös vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät sekä muut kausityöntekijät.

Koneet ja laitteet

Työnantajan on opastettava työntekijöitä koneiden ja työvälineiden turvalliseen käyttöön. Opastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen sekä toimintaan häiriötilanteissa. Jos konetta joudutaan huoltotoimenpiteen aikana käyttämään niin, että turvalaitteet on kytketty pois, on tällaista tilannetta varten oltava käyttötapa, joka edellytä erillisen avaimen käyttöä.

Lapsiturvallisuus ja nuoret työntekijät

Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden opetuksesta ja ohjauksesta on säädetty tarkemmin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että nuori työntekijä saa työhön ja työoloihin henkilökohtaista opastusta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Opastuksen laajuudessa ja sisällössä huomioidaan nuoren ikä ja henkilökohtaiset ominaisuudet sekä työhön tarvittava ammattitaito ja kokemus.

Henkilönsuojaimet

Henkilösuojaimia ovat hengityksen-, kasvojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimet, turva-, suoja- ja työjalkineet, putoamissuojaimet, suojakäsineet ja suojavaatteet. Suojainten käytön opastuksella huolehditaan siitä, että suojaimet puetaan oikein, niitä käytetään koko ajan, kun työskennellään epäpuhtauksia sisältävässä työympäristössä ja käyttäjät huolehtivat suojainten asianmukaisesta huollosta ja kunnossapidosta.

Biologiset, kemialliset ja fysikaaliset altisteet

Biologiset altisteet

Biologisia vaaroja ovat bakteerien ja homeiden itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet. Niiden aiheuttamia sairauksia ovat homepölykeuhkosairaus sekä homeiden aiheuttama astma ja nuha. Toisena ryhmänä ovat tuberkuloosibasilli ja sen aiheuttamat tuberkuloosin eri muodot. Kolmannen ryhmän muodostavat virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot.

Kemialliset altisteet

Kemikaaliturvallisuus työpaikalla perustuu siihen, että tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä sekä tunnetaan niiden ominaisuudet ja käyttöön liittyvät vaarat. Lisäksi työpaikalla on selvitettävä, syntyykö työprosesseissa tai materiaaleja työstettäessä kemiallisia altisteita, jotka voivat sisältää terveydelle haitallisia aineita. Altisteet ovat kaasuja, höyryjä tai kiinteitä hiukkasia tai näiden seoksia, kuten hitsaushuuruja, pakokaasuja, pölyjä ja käryjä.

Fysikaaliset altisteet

Työpaikalla esiintyviä fysikaalisia tekijöitä ovat melu, tärinä ja lämpöolot sekä säteilyt ja sähkömagneettiset kentät. Fysikaaliset tekijät liittyvät työssä käytettäviin koneisiin, laitteisiin ja työvälineisiin. Näiden tekijöiden työntekijöille aiheuttamien terveysvaarojen ennaltaehkäisyssä ensisijaista on vähentää riskiä työympäristöön ja laitteisiin kohdistuvilla teknisillä toimenpiteillä ja viimeisimpänä keinona on henkilönsuojainten käyttö.

Psykososiaalinen kuormitus

Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka on tekijänä. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta.

Fyysinen kuormitus

Työtehtäviin tarvitaan erilaisia fyysisiä ominaisuuksia ja taitoja, kuten lihasvoimaa, kehon hallintaa, nopeutta ja tarkkuutta. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö. Liiallinen fyysinen kuormitus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen.

Turvallisuusjohtaminen ja työsuojelu työpaikalla

Työnantajalla on lakisääteinen ja myös moraalinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta. Turvallisuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä ja muodostavat kestävän taloudellisen kilpailuedun.  Toimiva työturvallisuustyö tuo hyötyjä. Tuottavuus paranee, kun vältetään tapaturmat, vaaratilanteet, ja työstä johtuvat sairauspoissaolot. Työturvallisuuden vastuullisesti hoitavan yrityksen maine paranee asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Työsuojelu on työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, jolla huolehditaan siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä työtä.