Biologiset työympäristötekijät: bakteerit, sienet ja virukset
Terveydenhuollon työpaikoilla altistuminen biologisille tekijöille on mahdollista. Biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset mikro-organismit, kuten homeet, bakteerit, sädesienet ja virukset. Biologisille tekijöille voi hoitotyössä altistua, kun työntekijä joutuu tekemisiin eritteiden kanssa.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan veriperäisille patogeeneille, joita on noin 30–40 erilaista, altistuu terveydenhuollossa noin kolme miljoonaa työntekijää vuosittain.
Vakavimpia biologisten tekijöiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat
- tartuntataudit ja niiden aiheuttamat epidemiat
- allergiset sairaudet
- myrkytykset
Altistumisen ennaltaehkäisyn edellytykset
- työnantajalla on riittävät tiedot työpaikalla esiintyvien altisteiden ominaisuuksista ja vaarallisuudesta
- altistumisen luonteesta ja määrästä
- altisteisiin liittyvistä terveyshaitoista
- altistavien tekijöiden mahdollisista raja-arvoista.
- työterveyshuollon asiantuntijat neuvovat, ohjaavat ja antavat tietoa työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista.
- työntekijöiden altistumista biologisille tekijöille rajoitetaan niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa,
Työturvallisuuslain nojalla on annettu valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)). Lisäksi on voimassa sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).
Työnantajan on pidettävä luetteloa vaaraluokkiin III ja IV kuuluville biologisille tekijöille työssään altistuvista työntekijöistä. Luettelosta on käytävä ilmi tehdyn työn laatu, biologinen tekijä, sekä tiedot altistumisesta, onnettomuuksista ja vaaratilanteista.
Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen jälkeen. Valtioneuvoston päätöksessä erikseen määritellyissä tapauksissa luetteloa on kuitenkin säilytettävä 40 vuotta viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen.
Terävän instrumentin aiheuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista terveydenhuoltoalalla. Työntekijät voivat altistua veriteitse tarttuville taudinaiheuttajille, kun saastunutta verta tai muita kehon eritteitä joutuu haavaan tai limakalvoille. Huomattava osa pistotapaturmista tapahtuu neulaa tai muuta terävää esinettä hävitettäessä. Yleisimpiä veriteitse leviäviä taudinaiheuttajia ovat hepatiitti B, hepatiitti C ja ihmisen immuunikatovirus HIV.
Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla on säädetty neulanpistodirektiivissä. Jos riskienarviointi osoittaa, että jokin lääketieteellinen instrumentti aiheuttaa tapaturman vaaraa, on työpaikalla otettava käyttöön sisäänrakennetuin turvateknisin suojamekanismein varustettuja instrumentteja.
Teräviä instrumentteja ovat muun muassa ontot neulat, ruiskuissa, lanseteissa, verinäytteen ottamiseen tarkoitetuissa erityislaitteissa, siipineuloissa sekä suonensisäisissä kanyyleissa ja katetreissa käytetyt neulat. Teräviä instrumentteja ovat lisäksi ommelneulat, leikkausveitset ja muut lääketieteelliset leikkaamiseen tarkoitetut välineet sekä terveydenhuollossa esim. kivunlievityksessä käytettävät akupunktioneulat.
- Huomattava osa pistotapaturmista tapahtuu neulaa tai muuta terävää esinettä hävitettäessä.
- Työterveyshuollon asiantuntijoiden tulee työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan yhteistyössä työpaikan osapuolten kanssa edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä.
Terävien esineiden aiheuttamista vaaratilanteista ja tapaturmista on tärkeää tehdä ilmoitus työnantajalle, jotta työpaikalla voidaan suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Terävien esineiden turvallinen käyttö edellyttää, että
- tapaturmia ehkäistään ennalta
- lisätään tietoisuutta biologisista vaaratekijöistä
- työpaikalla on menettelytavat tapaturman varalta
- työntekijät on perehdytetty ja koulutettu turvallisten työvälineiden käyttöön
- työympäristö on turvallinen
- rokotussuoja on hoidettu
- käytettyjä neuloja ei laiteta takaisin sen suojukseen eli hylsytetä
- riskijäteastioiden eli särmäisjäteastioiden täyttöaste on korkeintaan 2/3, ja astiat ovat mahdollisimman lähellä työntekopaikkaa
- tapaturmista ja vaaratilanteista tehdään viipymättä ilmoitukset työnantajalle
- tapaturmat tilastoidaan ja tilastoja käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa
- ensiapu on saatavilla
- ketään ei syyllistetä tapaturman johdosta.
Altistustilanteessa infektion riskiä voidaan vähentää esimerkiksi seuraavilla keinoilla:
- Lääketieteellinen arvio tulisi tehdä mahdollisimman pian tapaturman jälkeen.
- Hoitavan lääkärin hoitopäätöksen mukaan hepatiitti B -rokotteella tai hepatiitti B -hyperimmunoglobuliinilla.
- HIV-altistustilanteessa estolääkitys tulisi aloittaa viimeistään alle kahden vuorokauden kuluessa.
- Hoitava lääkäri päättää lääketieteellisin perustein testien ja estolääkityksen aloittamisesta.
- Turhien toimenpiteiden ja epävarmuudesta johtuvan psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi tulee neulanpistotapaturmassa selvittää altistuksen lähteen viruskantajuus, jos se on mahdollista.