Fyysinen kuormitus
Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö. Liiallinen fyysinen kuormitus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen.
Sivun sisällysluettelo
Toimintakyky ja työkyky
Fyysiseen kuormitukseen liittyvät keskeisesti käsitteet toimintakyky ja työkyky.
- Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista.
- Työkyvyssä on kysymys työn vaatimusten ja ihmisen toimintakyvyn välisestä suhteesta.
Työpaikan fyysinen ympäristö suunnitellaan niin, että ihmisen on hyvä olla. Ergonomiset kehityshankkeet on hyvä sisällyttää työsuojelun toimintaohjelmaan.
Ergonomia
Fyysistä toimintakykyä tuetaan tekniikan ja toimintojen sovittamisella ihmiselle eli työpaikan ergonomisilla ratkaisuilla. Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmien vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä.
Ergonomiassa tarkastellaan työtä kokonaisvaltaisesti fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta ja sen avulla parannetaan työntekijän turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä työn häiriötöntä ja tehokasta sujuvuutta.
Työterveyshuollon asiantuntemus
Työterveyshuolto on ihmisen tuntija, jolla on ammattitaitoa arvioida, mikä on kuormittavaa tai terveellistä ihmiselle. Työterveyshuollolla on työpaikkaselvitysten ja sairaustietojen perusteella myös käytännön kokemusta siitä, millainen ympäristö, työtapa tai -väline voi aiheuttaa haitallista kuormittumista.
Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää työtilojen suunnittelussa hankkeiden alusta pitäen. Alkuvaiheesta lähtien tehdään merkittäviä ratkaisuja ihmisen toiminnan kannalta.
Esteettömyys
Työtilojen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon esteettömyys. Esteettömällä työpaikalla työtiloja voidaan muunnella erilaisten työntekijöiden tarpeiden mukaan. Esteettömyys mahdollistaa myös osatyökykyisten työnteon ammattitaitonsa ja edellytystensä mukaisesti.
Työtilojen ja työprosessien suunnittelu
Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikutetaan huolehtimalla tilojen ja työprosessien hyvästä suunnittelusta ja käytettävien kalusteiden ja työvälineiden ergonomiasta sekä tarkoituksenmukaisuudesta. Kuormitusta voi vähentää työpisteen säädöillä ja vaihtelemalla työtapoja Työvälineiden ja kalusteiden tulee olla säädettävissä erikokoisten työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Kun eri työtehtävät liittyvät toisiinsa, on tärkeää suunnitella työtilat ja -järjestelyt siten, että eri toiminnot ovat lähellä toisiaan ja tavaroiden kuljettamista on mahdollisimman vähän.
Töiden sisältöjä kehittämällä voidaan vaikuttaa toistuviin yksipuolisiin työliikkeisiin. Työn monipuolistaminen esimerkiksi työkierron avulla antaa vaihtelua työpäivään ja muutosta työn aiheuttamaan rasitukseen.
Hyvän työpisteen ominaisuuksia
- Työasento on tasapainoinen tai hyvin tuettu tai sitä voi vaihdella vapaasti.
- Työpisteessä voi liikkua vapaasti ja perusasentoa voi vaihdella, esimerkiksi istuen ja seisten.
- Työntekijöiden mitat ja mittojen erot on otettu huomioon.
- Laitteiden käyttö ei vaadi liikaa voimaa.
- Laitteita on helppo käyttää virheettömästi.
- Työtila ja muut järjestelyt sallivat kommunikoinnin työntekijöiden kesken.
- Ympäristötekijät kuten valaistus, lämpötila ja ääniympäristö ovat työntekijälle sopivia ja työtehtävän vaatimusten mukaisia.
- Työpisteessä ei ole tapaturmia aiheuttavia tekijöitä.
- Työpiste on helppo pitää siistinä.
Työn tauotus on tärkeää. Erityisen tärkeää se on työssä, joka sisältää jatkuvia toistoliikkeitä, nostamista ja kantamista.
Työasennot ja työliikkeet
Työasennoissa tulee välttää nivelten ääriasentoja ja toispuolista tai yksipuolista kuormitusta. Pitkään samanlaisena jatkuva työasento voi aiheuttaa staattista, pysyvää lihasjännitystä ja sen seurauksena oireita ja kipuja.
Haitallisten työasentojen ohella myös ulkoiset olosuhteen, kuten veto ja kylmyys, vaikuttavat elimistön kuormittumiseen.
Kaikkia haitallisia työasentoja ja työliikkeitä ei voida poistaa. Ensisijaisesti tulee vähentää niiden toistoja ja ajallista kestoa liikuntaelimistön ylikuormittumisen välttämiseksi.
Seisomatyötä on hyvä monipuolistaa mahdollisuuksien mukaan istumatyöllä ja mahdollistamalla istuminen taukojen aikana. Seisaaltaan tehtävässä työssä voidaan käyttää apuna erilaisia seisomatukia.
Seisomatyöpisteessä suositellaan alustaksi kumimattoa selän ja alaraajojen haitallisen kuormituksen vähentämiseksi. Seisoma-asennon etuna on hyvä ulottuvuus ja mahdollisuus käyttää voimaa tehokkaammin kuin istuessa.
Huomioitavaa seisomatyössä:
- Työtason korkeus siten, että voi työskennellä selkä suorana, hartiat rentoina ja kyynärvarret pöydällä.
- Näyttö: ruudun yläreuna silmien korkeudella ja etäisyys niin, että näkee hyvin ruudulle.
- Työpistematto vaimentaa seisomatyössä selkärangalle ja alaraajojen nivelille kohdistuvaa painetta.
- Yläraajojen asento: olkavarret lähellä vartaloa, hartiat rentoina kyynärvarret tuettuna suorassa kulmassa.
- Vatsa kiinni työpöydässä.
- Jalkojen asento pääsääntöisesti paino tasaisest molemmilla jaloilla, mutta välillä voi vaihtaa painoa puolelta toiselle.
- Sopivissa kengissä on kunnon pohja ja muutaman sentin korko.
- Kannattaa istua välillä, ainakin silloin kun tulee lihastuntemuksia esimerkiksi selän väsyessä.
Istumatyö kuormittaa elimistöä yksipuolisesti ja liian vähän, erityisesti kuormittuvat selkä, niska ja kaularanka. Istumatyötä on hyvä pyrkiä monipuolistamaan seisomista ja liikkumista sisältävillä työtehtävillä.
Huomioitavaa istumatyössä:
- Valaistus: ei heijastuksia tai häikäisyä ikkunasta tai valaisimista.
- Näyttöpääte näkemisen kannalta sopivalla etäisyydellä, suoraan edessä ja silmien/katseen vaakatason alapuolella. Muista säännöllinen puhdistus!
- Hiiri ja näppäimistö samalla tasolla lähekkäin, molempien käyttö vaihdellen.
- Työtaso: kyynärvarret vaakatasossa, tilaa aineistolle ja korkeuden säätö.
- Työtuoli: selkätuki tukee ristiselkää, säädöt kunnossa, säätöjen opastus.
- Kyynärvarret tukevat pöytään tai istuimen käsinojiin.
- Hartiat rentoina ja niska suorassa.
- Jalkatila: jalat tukevasti lattialla tai jalkatuella, ei sähköjohtoja jalkojen tiellä.
Muista tauotus! Hyväkään ergonomia ei estä vaivoja syntymästä ellei työtä tauoteta sopivasti!
Taakkojen käsittelyn aiheuttamat riskit tulee arvioida kokonaisuutena. Paino on vain yksi osatekijä. Lainsäädännössä ei ole määritelty kilorajoja käsin nostettavan taakan painolle.
Käsintehtävissä nostoissa huomioon otettavia seikkoja:
- nostamisen kesto ja toistuvuus
- taakan paino, koko, muoto, käsiteltävyys ja vakaus
- työskentelyalueen koko, työskentelypinnan liukkaus ja epätasaisuus
- työskentelytason korkeus, lämpötila, kosteus, ilmanvaihto
- työasentojen ja työliikkeiden ergonomia, kehon käyttö
- taakan sijainti vartaloon nähden, oikeat nostoasennot
- nostoapuvälineiden tai muun nostoavun saatavuus
- työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, työkokemus, lihasvoima.
Käsin tehtävä nostaminen terveelliseksi ja turvalliseksi
Monissa työtehtävissä esiintyy käsin tehtäviä nostoja, taakkojen siirtämistä ja kiertyneitä työasentoja. Nämä kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistöä ja voivat olla työntekijän työkyvylle riski.
Työnantajan tehtävänä on suunnitella työ niin, että työn tekeminen on turvallista ja terveellistä. Työterveyshuolto on tässä tärkeä yhteistyökumppani.
Käsin tehtävien nostojen ergonomia kuntoon
Työtehtäviin liittyviä käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida aina kokonaan välttää. Työnantajan tulee huolehtia ergonomisten työtilojen ja työprosessien suunnittelusta ja nostoergonomian perehdytyksestä työntekijöille.